Sormiruokaa

Vanha niksi; nakkisormet tuunattiin bataattisormiksi. Kastikkeena Paholaisen hillo.. tietenkin :)
Hieman pääsi kynnet kärvähtämään pannulla. Jospa ensi kerralla laitamme sormet uuniin. Tai kiehautamme runsaassa vedessä. Mutta ilman valkosipulia!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Tarvittiin juures- ja kuorimisveitsi. Ja hiukkasen aikaa...

Onneksi sormet säilyvät kotvan aikaa vedessä!
Ja mitäänhän ei hukkaan heitetä! Taiteilun rääppeistä tehtiin keitto.

 Tarjoilijanne...

HuopaKoRento

Uusi sudenkorentolaji löydettiin viime kesänä. Kuvaamani korento ei ihan taida olla tuo hentokeijukorento.. Vähän on tuhdimpi. Liekkö pulskahuopakorento?

Töissä oli huopakorujen kurssi ja innostuin itsekin huopuvasta langasta tehtäviin palluroihin. Kaulakoru ei suuremmin innostanut.. Mietin rintakorua, rannekorua tai korviksia??
Ostin siis muutaman kerän Puro-lankaa ja aloin pyörittelemään palluroita. Tapoja tehdä on monia.

Lopullinen huovutus tehdään pesukoneessa. Pallurat pussiin ja pyykin joukkoon. Jouduin käyttämään lankapallot kaksi kertaa saman pesuohjelman (yli tunnin ohjelma 40:ssä asteessa) läpi ennen kuin huopuivat. Pesu kuudessakympissä saattaisi hoitaa homman kerralla..?

Bloggasin sitten joutessani hopeakorennosta, jonne Tellervo vinkkasi kommentteihin (täysin tietämättä minun lankahuovutusprojektista) jotta kokeileppa huovuttaa korento. Ja vielä ne heijastinsiivetkin... Ihan kuin olisin sähköiskun saanut :D Ja heti alkoi homma kasaantumaan!!
Siipien kanssa piti vehdata tovi. Koetin punoa, virkata ym. jne. heijastinlankaa. Ihan karseita! Sitten vain leikkasin siivet heijastinkankaasta ja se oli siinä!!! Miks aina pitää lähteä vaikeimman kautta....
Helmiä minulla on kertynyt ja jäänyt monista projekteista, joten valitsin vain sopivat ja sommittelin sopivaan järjestykseen.
Nyt on mietinnässä, että käytänkö tätä rintakoruna (takissa, laukussa...) vai laitanko sen roikkumaan renksussa... Eli laitanko "vatsaan" rintaneulan vai kiinnitänkö "päästä".

Kohta on kuoriutumassa uusi huopakorento sukupolvi... Yksi niistä liihoittelee Tellervon luo, joten kertoileppa lempivärisi :)

Lush laatikko

Lusahdin jälleen. Tosin ihan pienesti :)

Hennani, Caca Rouge, pääsi loppumaan. Sitä on heti saatava lisää. Himoitsin taas tilatessani kaikkia herkkuja, mutta vilkaisu kukkaroon laittoi järjen takaisin päähän :/
Ja minullapa on nyt kehäkukkahunajaa, joka on ihan yhtä ihkua kuin Lushin naamiot!!! Ja saippuaakin olen opetellut tekemään itse...

Shamppopalat on Lushilla ihan parhautta. Vielä on palaa jäljellä, joten en voi tilata uutta.. PÖH! Mutta hoitopalan voin tilata. Eli jungle-hoitoainepala saapui tänään samassa paketissa. Tuoksuu hyvälle ja sisältää banaania, avokadoa ja kaakaovoita. Saas nähdä tulenko siitä yhtä riippuvaiseksi kuin Lushin hennasta ja shamppoopalasta.
Nyt on Lushin hennan mukana hanskat ja tarkka käyttöohje. Ihan mukavaa.. Tuo hennapala on todella riittoisaa!! Minä käytän yhden ruudun/värjäyskerta.
En ole lisäillyt muuta kuin kuumaa vettä, koska Lushin hennassa on mm. rosmariinia, neilikkaöljyä, sitruunamehua ja kaakaovoita. Eli on samalla hiusnaamio :)
Kahvia olen ajatellut jonain värjäyskertana lisätä hennan joukkoon.

Loppukesästä kuulin ekokampaamoista ja kiinnostuin kovasti. (Ihana ajatus, että hiusvärinkin voisi saada omalta pihalta!!!)
Yhtenä syynä se, että olen onnistunut useilla kemikaalivärjäyksillä ym. "hoidoilla" pilaamaan hiukseni, jotka jo ennestään ovat perinteiset suomalaiset: hennot ja ohuet. Paranemista on tapahtunut jätettyäni kemikaalit pois. Joskin todella hitaasti!
Otin yhteyttä ekokampaamoihin ja opin, ettei postimyyntiä ole, mutta sain muutamia kivoja vinkkejä. Ehkä jonain päivänä raskin matkustaa lähimpään ekokampaamoon...
Mutta siis.. Olen nyt tehnyt savikaalihoidon ihan kotioloissa. Suosittelen kokeilemaan. En vielä tiedä oliko vaikutusta, mutta hauskaa ainakin oli :D. Teen toistekin.
Jännä nähdä vaikuttaako savikaalihoito hennan väriin ja pysyvyyteen. Ajattelin tuon värin pysyvyyttä parannella myös laittamalla viimeiseen huuhteluveteen viinietikkaa. Sulkee kuulema hiussuomut.
Terapiasaunailtana kaivellaan taas piutipoxit esiin ja aletaan hyöriä noitana höyryävän vesikulhon ympärillä..

Paketissa levyllinen hennaa ja tuo vihteä komistus on Junglepala.

Joulusaippuaa

Saippuaromppeet on kaivettu esille. Kuten myös Saara Kuhan saippuakirja. Ihan ensimmäiseksi sovelsin "Tumma maustesaippua" ohjetta. Jätin siitä neilikan kokonaan pois. Lisäsin appelsiinin kuoriraasteen ja lisäsin pomeranssia yhden tl. Eli yhteensä 3 tl. Muottina jugurttipurkit.

Lopputulos on ihan nätti. Alkuun saippua tuoksui... saippualle. Mutta kuivuessa on tullut pomeranssin tuoksu paremmin esille.
Seuraavalle kerralle laitan tähän saippuaan mandariinituoksuöljyä!! Ainakin minun jouluun kuuluu mandariinit. Vai mitä klementiinejä ne ovat...

Tämä on yksi lempisaippuoistani. Mieto ja hellävarainen, voi käyttää jopa kasvosaippuana. Eli "Paranneltu oliiviöljysaippua". Viime vuonna tekemäni satsi on annettu ja käytetty, joten uudet kuivumaan :)
Vuorasin muoteiksi pienet Pringlespurkit. Muokkasin reseptiä lisäämällä joukkoon kuivattuja kehäkukan terälehtiä ja vaihtamalla 25g vettä sitruunamehuun. Minun mielestäni todella kauniita saippuoita :)

Ja sitten jälleen "Tummaa maustesaippuaa" ja tällä kertaa pilkulleen ohjeen mukaan.
Nyt otin muotiksi pienen kuivakakkuvuoan, jonka vuorasin kelmulla.
Kaivelin saippualaatikoistani aikaisemmin sydänmuotilla tehtyjä mantelisaippuoita. Tarkoituksena upottaa ne uuteen massaan.

Koetin tällätä sydämmet leikkuukohtiin...
Kyllä jännitti avata tätä pakettia!!!!!!

Huh.... Jei!!!!!!!!

Saippuoiden kuivumista odotellessa puuhailin kasvonaamioiden kanssa. Paikallisessa luontaistuotekaupassa ei ollut kuin vihreää savea. Vihreä savi on hyvin puhdistavaa, mutta saattaa kuivattaa ihoa. Olen ratkonut ongelmaa lisäämällä savinaamioon sillointällöin muutaman tipan joko manteli- tai avokadoöljyä. Hyvin toimii!

HopeaKoRento?!?!

 Kävin kokeilemassa hopeasavikursseilla miltä tuntuu hopeasaven muokkaus. Ajattelin että voisi hyvinkin olla "minun juttu" kun olen näprääjä-nyhrääjä. Ihan mukavaahan se oli, mutta ei siitä uutta harrastusta tullut.

Ennen kurssia surffailin ja haeskelin aihetta netistä. Löytyi kyllä upeita juttuja! Päädyin sitten sudenkorentoon. Onhan sellainen tullut väännettyä jo risuistakin. Itseasiassa, ajattelin tehdä samalla "tekniikalla" tämän hopeisen. Eli ensin siivet ja liitän ne vartaloon.

Juupa-juu ja jaapa-jaa. Istuttiin ringissä ja askarreltiin vain..
Päätin pursotella siivet. Olin luonnostellut siipiä leivinpaperiin. Aloin pursottaa kuvan päälle. Ensin tuntui että sudenkorennosta tulee susi heti alkumetreillä, mutta kun pääsi pursottelun makuun niin siivistä tulikin työn paras osa. Eli pursottamiseen tykästyin :)
Siivet kuivattelin kuivaajalla ja aloin työstämään korennolle kehoa. Siinä tulikin tenkkapoo! Tuntui ettei se savenpala ollut milloinkaan oikeanlainen. Olin tuskin henkäissyt palaa kohti kun se kuivui!!! Ja eihän siitä mitään saa tehtyä, kun pala lohkeilee ja hilseilee joka suuntaan. Pieni sively vedellä ei auttanut. Kunnes sitten ruiskin vissiin liikaa vettä ja hopeasavea oli kaikkialla muualla paitsi siellä missä sitä kuuluisi olla.
Meni hermo ja raaputtelin savesta jonkinlaisen pötkylän  >:(  Pötkylän kietaisin siipien ympäri ja painelin kivet kiinni. Sivelin pinnan niin tasaiseksi kuin sain ja tyrkkäsin uuniin.
Polton jälkeen työstin hyönteistä hiomalla pahimpia kuhmuja pois...
 
Haaveissa oli tehdä pitkä, nivelikäs "pyrstö" sekä siro pää ja keskiosa, johon upottaisin zirkonit. Eipä todellakaan mennyt niin kuin strömssössä! Tuli omituinen lentävä nuijapää...
Eli paljosti vaatisi hopeasaven käsittely harjoittelua, että saisi mieleisen tuloksen. Haluan että materiaali on työstettävää kunnes olen tyytyväinen lopputulokseen ja toisekseen, on vähän turhan arvokasta holvattavaksi kynsien alle ;D  Taitaa olla parempi väännellä niitä risukorentoja...
Kuitenkin tyytyväinen, että pääsin kokeilemaan tuonkin materiaalin. Eipähän kalva ajatuksissa!

Kehäkukkahunaja

Nyt alkaa olla käsillä viimeiset hetket tehdä tuoreista kehäkukista kosmetiikkaa!! Jolleivät ristiturvat ole jo pistelleet poskeensa. Viime syksynä huomasin kuinka herkkua kehäkukka on rusakoille. No, jätin niillekin muutaman...
Plarasin tässä männäiltana taasen lempikirjaani "Ihana kotikylpylä" ja muistin, jotta tarkoitushan oli tehdä kehäkukkahunajaa virkistämään talven ahavoittamaa ihoa ja pipon hautomaa päänahkaa..
Kirjassa kehäkukkahunajaa suositellaan hiusnaamioksi, mutta on myös erinomainen kasvonaamiona. Tai vaikka teehen lisättynä :)

Kirjassa mitoiksi annetaan 1 dl vastapoimittuja kehäkukan terälehtiä ja 2 dl hunajaa. Minulla mittasuhteiksi tuli 500g hunajaa ja 3 dl terälehtiä. Luulen, että meni hyvinpitkälti, lähestulkoon sinnepäin...

Laitoin terälehdet ja hunajan samaan astiaan. Lämmitin hetken hunajaa vesihauteessa, jotta se notkistuisi hieman. Muista ettei hunajaa saa lämmittää yli 38 asteen, ettei hunajan hoitavat entsyymit pala!
Surauttelin terälehdet murskaksi sauvasekottimella.

Puhdistin lasipurkin kiehuvassa vedessä. Valutin ja kaavin hunajan sinne. Tässä on kätevänä apuna silikoninen vauvalusikka. Sillä saa sauvasekoittimesta kaiken talteen!!
Kannattaa myös muistaa, ettei kuopaise purkista sormin vaan lusikalla. Varsinkin jos käyttää kehäkukkahunajaa myös ruoanlaittoon.
Säilytä jääkaapissa :)

"Kun hunajaa käytetään hiusnaamiona, se on levitettävä märkiin hiuksiin. Puristele kaikkialle hiuksiin. Älä hiero, muuten hiuksia voi olla vaikea selvittää jälkeenpäin.... Anna vaikuttaa 20 minuutin ajan ja huuhtele hiukset haalealla vedellä."
Kyllä kelpaa taas viettää terapiasaunailtoja!!

Ja sitten avataan saippuatehdas....

Ruusukvitteni

Tällaisia siemeniä sain eteläntuliaisiksi. Eli ruusukvitteni. Vyöhykkeeksi povataan kylläkin I - II, mutta olen kuullut tapauksista viitosvyöhykkeelläkin. Joten lähden testailemaan. Mielessä tietenkin siintää kvittenhillopurkit... Täällä kylläkin toppuutellaan, että satoa alkaisi saada vasta toisena, tahi neljäntenä vuonna. Siis jos..
Hedelmä tuoksuu aivan ihanalta ja saatan kuvitella hillon olevan namia vaikkakin hedelmän jyrsiminen ei ollut suunnaton makuelämys. Ja kaunishan se pensas on!! Googlesta löytyy jokunen kuva :)

Eli toimenpiteet mihin ryhdyin kvittenhillon saavuttamiseksi ovat seuraavanlaisia:
Laitoin siemeniä ruukkuihin mullan joukkoon, kaksi/ruukku. Yhden tällaisen ruukun upotin reunoja myöten kasvimaahan ja toisen pihan toiselle puolen kukkapenkkiin.
Kolme samanlaista ruukkua jätin kasvihuoneeseen. Yhden niistä haen myöhemmin sisälle ja ajattelin kellarin rappusilla talvehdittaa.
Jätin muutaman siemenen sellaisenaan kasvihuoneeseen... En vielä tiedä mitä niille jatkossa.
Siemeniä olisi vielä.... Jos säilyttäisi jääkaapissa kevääseen??? Vai pitäisikö laittaa lisää testi ruukkuja pihamaalle???

Toivottavasti näämme ruusukvittenin taimia edes jossain ruukussa keväällä...


Btw. Keväällä istutettu eukalyptus on nyt sisäistetty. Kesällä kasvoi kaksi kaunista tainta, joista toinen nätkähti siirron yhteydessä, mutta toinen näyttää hyvinkin lupaavalta.  Jos se pysyttelee elossa enemmän kuin viikon niin laittelen kuvaa ;)
Myös muut yrtykäiset siirretty kasvihuoneesta pihamaalle talvehtimaan. Myös rosmariini ja laventeli.. Ei minua voi ainakaan yrityksen puutteesta syyttää ;D

Sukkaa pukkaa

Eiköstä tämä olekin tippaleipäaivoiselle sopivaa hommaa?!?!
Elikkä kahden sukan tekeminen yht`aikaa. 

Kun sain kaupassa tämän kirjan näppeihini, en saanut sitä enää ravisteltua pois!! Yritin kyllä hyllyn välissä opetella tekniikkaa, mutta huomasin sen mission imbossibleksi... Eli ostettava oli. Jo ajatus, että voi neuloa kerän loppuun!!! Ei enää sukkalankanöttösiä..!!
Puhumattakaan toisen sukan syndroomasta......!!

Olen pikaisen tutustumisen kirjaan tehnyt ja opin, että kirjailijalta on tullut ainakin "Varresta varpaisiin" kirja aikaisemmin. Ja noiden sukkien tekemisen periaate ei ole mahdoton. Nöyrästi aijon tehdä ensin testi sukat!! Vaikka 15 ihanaa mallia houkuttaa...
Mutta tuo "Varpaista varteen - matematiikkaa" kutosen matikalla.. Niih, ehkä parempi aloittaa niistä alkeista ;D

Pitää laskea sukkaosan pituus (X), lisäyksiin tarvittavien kerrosten määrä (Y) ja oma neuletiheys (Z).. Eli varpaista kiilaan -kaava:  X - (Y : Z) = VKP (=varpaista kiilaan pituus)  Jösses.. Näkökenttä kapeni ja takaraivoa kihelmöi :D

Okei, palataan asiaan kun mallisukat on tehty. Vieläkö naurattaa...


Mallisukkien kärjet tehtynä

Kantapäätkin valmiina

Valmiit sukat

Sisäänkäynnit

Sisäänkäynnit saatiin siihen kuosiin, että talvi saa tulla. Keskeneräistä, mutta sitä on opinut jo sietämään :)

Takapihalla, kellarin sisäänkäynti.
Kun siistin muurin päällystä laastilla, tuli mieleeni kokeilla kuviointia lehdillä. Painelin kosteaan laastiin saniaisen ja kuuliljan lehtiä. Jollei onnistu niin täytyy vedellä laastia päälle. Kuitenkin nuo seinät on tarkoitus rapata jossain vaiheessa. Tekisi mieli tehdä mosaiikkijuttuja.. Pitää kysellä rikkinäisiä laattoja.
Löysin nuo lyhdyt tarjouskorista. Toimivat aurinkokennolla ja valaisevat ainakin sen verran, että näkee missä rappuset menee...

Vanhimman lapseni siro neljäkakkonen ikuistettuna. Poika oli harrastuksillaan kun tein ylimmän rappusen loppuun  ja eihän hän sitä huomannut vaan käveli päältä :D

Laatoitusta tein kaivauksissa löytyneistä kivistä ja vanhoista etupihan laatoista. Nuo pelkät batonilaatat on aika tylsän näköisiä. Kivetys elävöittää kivasti.
Meinaan että ne pysyisivät kivituhkan avulla paikoillaan.. Nyt väleissä on pelkkää hienoa hiekkaa. Laitoin ensin kankaan hiekan alle. Päälle hiekkaa, jonka tiivistin ja siihen laatat. Sen jälkeen irtohiekan avulla asettelin kivet.
Pitää talven ajan miettiä jatkuuko laatoitus tuosta ja jos jatkuu niin miten..
Kovasti tekisi mieli laitella etupihallekin laatoitusta, mutta jos ensi kesänä myllää taas kauhakuormaaja pihamaalla, niin ei varmaan kannata vielä nähdä vaivaa.

Tällainen siitä sitten tuli. Ritilästä. Minä tykkään!!! Täältä ja täältä voi kurkata ennen-kuvat..
Vielä puuttuu valkoista listaa ym. sieltäsuntäältä..
Käyttäkää mielikuvitusta värjäämään sokkeli ruskeaksi, talo keltaiseksi.. Päätyyn ritiläkappa. Sitten alatte nähdä samaa kuin minä :)