Pajupuita ja raparperisuihkulähde

Keväällä punotut pajupuut ovat rehevöityneet mukavasti.

Tämä lasipallopajupuu on toistaiseksi ainoa joka tuntuu löytäneen pysyvän paikkansa. Lasipallojen paikalla oli ensin kivet, mutta sain nuo pallot roskiin menossa olevasta lampusta. Ihania..

Sommittelin suihkulähteeseen betonilehtiä ja ne varmaankin jäävät paikoilleen. Ensi keväänä kaivan vanhan systeemin pois. Entinen vaiva ei tunnu korjaantuvan millään. Vettä katoaa jonnekkin. Tosin hitaasti, mutta kuitenkin...

Tuolla lähteessä olevassa lehdessä on reikä :D

Tässä lähikuvaa.
Sain ajatuksen pihaVarekseltamme. Se kun on aika raju kylpijä. Kaatoi pelmutessaan pumpun, vesi alkoi ruiskuta miten sattuu ja allas tyhjeni.. Useana aamuna suihkulähde oli puolityhjä, vesipumppu ulvoi ja ruiskusi vettä kukkasille. Muutama mustaharmaa sulka killui vedessä. Ja yllätin pihaVareksen muutaman kerran itse teossa pyrstöään huljuttelemassa..
Ajattelin, että kumpa saisin kiveen reijän. Mutta sen "kivenhän" voisi valaa itse..

Ja näin se onnistui :)
Pumppu on pienessä sankossa ja lehti sen päällä. Pumpun suutin pulputtaa vettä reijästä. Toimii aivan suunnitelmien mukaan.

Tämä rehevöityy ja odottaa vakituisempaa paikkaansa kasvimaalla.

Tästä onkin kasvanut aika palmu :) En ole vieläkään päättänyt minne sen istuttaisin. Kukille tämä kesä on ollut heikompi..

Loput pitkät pajunvarret punoin kukkapenkin taakse. Ovat vielä naruilla kiinni kun en ole malttanut sitoa niitä pajunoksilla.
Itseasiassa punoin ensin pätkän pajuaitaa, sitten laitoin pohjakankaan, mullat ja kannoin liljat siihen (etupihan kukkapenkin tyhjennystä). Ihmeekseni ne ovat jopa alkaneet kukkia..

Tuossa näkyvät tiilet ovat entinen grilli. Naputtelimme tiilet irti ja osa päätyy kukkapenkin ympärille..

Nyt grillikatoksessa mahtuu hiomaan sohvaa ;)
Se ei kylläkään ollut grillin purkamisen syy vaan sen huono kunto ja pieni koko. Katsotaan mitä keksitään tilalle. Kaasulla toimiva muurinpohja on onneksi pahimpaan grillailuintoon..

Jaa että mitä puutarhabuddhalle kuuluu?? Hän on aloittanut joogan. On nykyään todella lahjakas päällään joogaaja..
Vähän on vaiheessa, mutta ei passaa ottaa näistä stressiä. Jatkan muotoilemista kunhan kerkiän. Pitää etsiä jokin laasti tms, millä saisi tuon pintaan tehtyä kasvot ym piirteitä. Eiköhän se löytyne. Tuo betonimöykky ei odotuksesta happane..

Tähän vielä pojan kännykkäkameralla ottama kuva..
Kun pihaVareksen vartioiva silmä petti. Harakat, liekkö sisaruksia tai pariskunta, ovat tapelleet variksen kanssa koko alkukesän.
Meillä jäi eteisen ikkuna rempan takia auki, niimpä poika löysi harakan tutkimusretkeltä. Kaveri katselee ulkopuolella kun toinen kiroilee sisällä :D
Kyllä nyt naurattaa, silloin ei ollut hymy herkässä kun poika soitti töihin, että täällä on harakka sisällä. Mietin kuumeisesti, että millä putsaan kaikki ruikulit.. Mutta onneksi mies pääsi käymään kotona..Huoh! :)

Jep, remontti etenee!! Siitä myöhemmin.

Omat puut ♥

Kerrankin! Oikeassa paikassa ja ihan oikeaan aikaan..
Muuton vuoksi tarjottiin käsityökeskukselle lahjoituksena kangaspuita. Siellä kuitenkin on kasassa ja kasattuna niitä yli tarpeen, joten lahjoitusta ei voitu millään ottaa vastaan.
Mutta minä voin!! Vai voinko.. hetken mietin, jotta mihin ihmeeseen minä ne mahduttaisin!!! Nykyisiin neliöihin ei millään saa ujutettua täysmittaisia kangaspuita. Mutta kunhan kellariremppa etenee autotallin puolelle niin sinnehän minä ne saisin kasattua.. Suurensuuret käsityövempeleet :)

Rahaa en olisi pystynyt näistä maksamaan ja onnekseni sitä ei pyydettykään. Vain lupaus, että tulevat ahkeraan käyttöön ja kangaspuiden hakeminen pois. Ilolla lupasin täyttää molemmat vaatimukset.
Kesän sateisimpana päivänä pöryyttelin peräkärriä perässä roikottaen töihin ja töiden jälkeen puita hakemaan. Siellähän ne odottelivat kasattuna. Lahjoittajan ystävällisellä avustuksella, viiden miljoonan itikan kannustaessa asettelimme puut peräkärriin. Herkemmät osat mahtuivat autoon, muut mahtuivat kärriin.. Kun käytti hieman luovuutta ;D Sivupuut menivät laitojen yli vaikka kuinka yritti asetella. Onneksi sade taukosi hetkeksi ja sain liinat auki ja pujoteltua sivupuiden yli-ali-lomitse ja aseteltua pressun ja solmittua köydet.
Kotimatka meni körötellessä. Installaatio peräkärrissä tuli ehjänä perille asti. Kameran kaivoin esille vasta kun aarre oli kellarikomerossa turvallisesti...

Puut ovat kuulema Kuopiolaisen puusepän tekemät. Erinomaisessa kunnossa! Pirta on nelikymppinen.

Loimitukki ja mattotukki. Kankaat ehjät, kuin uudet.
Tuota nippua, missä ovat polkimet, niisivarret, välittäjät ym. en ole vielä avannut. Näyttää kyllä, että siellä olisi niisistä lähtien kaikki tarvittava tallella.

Pingottimia kaksi, sukkuloita kolme ja paljon kaikkea muuta tarpeellista. Kuten nyt esimerkiksi penkki :)

Nyt on enää vaikein osuus jäljellä: odottaminen :(
Puiden kasaamista edeltää ankara remontti. Ja voin kertoa tämän hetkisestä tilanteesta sen verran, että menossa on vaihe -Loppumaton Painajainen- . Olen tuomittu elämään loppuelämäni sahanpurujen keskellä, kompressorin mörinää ja sirkkelin vingahtelua kuunnellen. Vielä viime viikolla sirkkelöin suht iloisena eteisen lattialankkuja, mutta nyt on tökännyt..
Toisaalta olen suuuunattoman unnellinen että teimme viime vuonna vesieristysrevohkan. Jos homma olisi siirtynyt tälle kesälle, olisi pihallamme oleva vallihauta ollut varmasti suosittu nähtävyys. Tämäkin remppa muistutteli itsestään kun kellarin seinästä alkoi tihkua vettä. Kapilaari-ilmiö, sanoi insinööri. Nyt olemme miettineet ja kyselleet viisaammilta sisävesieristyksen saloja. Sillä senkin riemun saamme kokea ennen kuin kellarista tulee käyttökelpoinen huone.
Joten tila kangaspuille tuntuu tällä hetkellä kaukaiselta haaveelta. Mutta minulla on omat kangaspuut ♥

Helmat heilumaan

Tässä tehty ja tuunattu tunika.

 

Takimmainen on ostettu jokunen vuosi sitten, mutta käytetty vain kerran, pari.. Hihat olivat jotenkin omituiset. Siitä ongelmasta päästiin kun leikkasin ne pois! Käänsin hihansuut ja tein uuden muotolaskoksen. Nyt on ollut tunikalla kovasti käyttöä :)

Idean toiseen tunikaan sain messuilta ostamastani tunikasta. Sen on tehnyt Aija Daniel ja tunika on oston jälkeen ollut ankarassa käytössä!!! Muistaakseni hänellä on myymälä Tampereella?? Sinne en nyt päässyt, joten piti alkaa vääntää itse.. Viimeinen kipinä tähän vääntöön löytyi saumurista. Siis sain sellaisen käyttööni hetkeksi ja menin heti sekaisin saumurista!! Tahtoo...

Piirsin ostetusta tunikasta kaavat ja ostin palan mustaa trikoota. Helmaan leikkelin yhden vanhan trikoomekon.

Palaset myös olkapäille.

Ja taakse nappeja.

Tunika/mekko surautellaan saumurilla kokoon ja viimeistellään kolmipistosiksakilla. Ihanan helppoa! Sopii tällaiselle suoransaumanompelijalle ;)
Tästä täytyy lähteä soveltamaan...

Voihan panelilauta..

On tehty löytöjä eteisestä.

Levyjen ja muovin alta löytyi punainen sormipanelikatto. Koetetaan kovasti jos sen pystyisi jättämään.

Ja muovimaton alta löytyi kaunis lankkulattia. Se on kyllä pakko purkaa ja kurkistaa alle. Ja lankut ovat aikalailla liimassa. Että ankara hionta.. En tiedä, mutta löytö kyllä laittoi pääkoppaan ajatuksen maalatusta lankkulattiasta!

Kaunis sormipanelieteinen on joskus purettu ja panelit ovat päätyneet nurinpäin seinään ja niihin on lyöty jotkut ällöpinnoitetutällölastulevyt päälle. Ja tuo ällöruskea sisäovessa (on toiselta puolen valkoinen)..
Huoh! Vaikka kyllä hieman naurattaakin.. Se on ollut yhden aikakauden buumi. Kenties seuraavat tämän talon asujat joskus tulevaisuudessa kiroavat meidän ratkaisujamme yhtä ankarasti kyynel silmäkulmassa ;'D

Tässä on sisä- ja ulko-oven välinen tila, johon olen miettinyt jonkinlaista säilytystilaa miljoonille kengille, monoille, rulla- ja tavanluistimille, lenkkareille, saappaille, kumppareille, hatuille, kaulahuiveille... Voiko näin pieni tila niellä niin paljon?????
Tuo ikkuna nyt ensiksikin lyödään umpeen. Etupihan kaksi ikkunaa säilyy tyylin mukaisina (ei saa oleellisesti muuttaa..) ja toiseen tulee tuuletusikkuna. Ulko-oveksi valkoinen, kapeaikkunainen lämpöovi.

Samalla tilattiin toiseen remppakohteeseen ja pukuhuoneeseen ikkunat. Ja rappukäytävään. Korjataan ensin huonoimmat ikkunat ja kun pätkätyöläisten kukkaro antaa periksi, laitellaan muutkin ikkunat. Se on niin tätä pätkäremonttia..
Näihin ikkunoihin otettiin ihan perusvalkeat ikkunat ilman kruusauksia. Muut ikkunat tuleekin sisäpuolelta tummalla puulla. Sitten joskus...

Jäähyväiset muovipusseille

Niin paljon kankaisia kasseja, että ei tarvitse turvautua muovisiin. Vaikka eihän muovisissa ole muuta vikaa kuin materiaali. Malli on hyvinkin käyttökelpoinen. Tuumin..

..ja avasin yhden muovikassin kaavaksi.

Ihan iisi homma muuten paitsi tuo pohja!! Muovikassi on pohjasta "oikealta puolen" poltettu/sulatettu kiinni. Siitä ei ihan siisti tullut.. Tai varmaan tulee jokupäivä, mutta vaatii minulta harjoittelua. Tämän kassinpohjaan tein ulkopuolelle kääntösauman. Kestävä, muttei kovinkaan nätti. Vaikka kuka muu kuin minä sitä kassin pohjaa vahtaa :P..??
Seuraavaksi koetellaan siistimpää sisäsaumaa ;)
Muuten kassi on kyllä erittäin hyvä. Saa laskosteltua pieneksi ja on tosi tilava tarpeen tullen.

Ja aika nättikin se on..

Tuossa näkyykin pohja toisesta kassista.

Tytön huppari leikeltiin..

.. ja tehtiin siitäkin kassi. Kengurutaskut toimii kivoina sivutaskuina :)

Tein hupun reunasta olkahihnan. Ajattelin, että on helpompi tytön pitää pyöräillessä, mutta aika turha siitä tuli. Trikoo on niin venyväistä, että hiha-aukot toimii hyvin olkapäälläkin ja aika alas tuo kassi noin venähtää. Mutta jätettiin sen nyt kuitenkin siihen. Ihan kiva rantakassi. Nyt vaan odotellaan niitä rantakelejä...

Odotellessa voisi tietenkin väsätä taas muutaman kassin, pussukan...
Ihan hyvää ompelukonetreeniä minulle. Syksyllä taisi olla lukujärjestyksessä kaavoitusta ja ompelua. Huiks...

Villaista

Vaikka alkukesä on ollut vilakka, saimme asiakkailta villapaitoja näyttelyä varten. Näyttely on avoinna koko kesän.
Löytyy norjan- ja suomenlampaanvillasta neulottuja. Varhaisimmat 60 - luvulta. Upeita kirjoneuleita.. Ei voi kuin kunnioittaen ihailla. Oma kärsivällisyys ei todellakaan riittäisi..
Tervetuloa!!

Norjalainen villapaita

Mies tuli vuonolta
näyttäen huonolta
norjalaispaitoineen.
Poljennon rennon ja hennon
John Lennon
loi viehätystaitoineen

Könysin taksista
"Eipä oo kaksista",
kaimani kritisoi.
Jotenkin kireellä
oudolla vireellä
sielussain city soi.

Korkkasin tuomiset.
Heitimme huomiset
aaltoihin ahtoisiin.
Hukuimme vaivaisiin
tuumiin - ja taivaisiin
voimakastahtoisiin

Aamussa kuulaassa
seurassa suulaassa
harjoitin viihdyntää.
Lauloimme tuttuja
Uusia juttuja
joissa on sydän ja pää.

HEA! HEA! HEA! HEA!

Me hoilattiin hiljaa
ja vuonolla virtemme soi.
Sen kertasi kaiku,
ja puseron sisältä
lehahti lentoon
se aamuinen koi.

Puhuimme Junnusta.
Sanoin: "En tunnusta"
jatketta perinteen.
Kaikki se kyllä
on päittemme yllä
ja sen vähin erin teen.

Joimme sen putelin
Niksejä utelin.
Hiukkasen painittiin.
Elää kenties- joka
päivä se mies, joka
rentuksi mainittiin.

HEA! HEA! HEA! HEA!...

Varjoja kaihdoimme .
Riimejä vaihdoimme.
Röökiä kiskottiin.
Kaikainen pohjoinen,
hyytävän sohjoinen
helteeksi diskottiin.

Elämme, kuolemme.
Rannoilla vuolemme
lastuja laineisiin.
Huutoihin vastaamme.
Lauseita lastaamme
henkiin ja aineisiin

HEA! HEA! HEA! HEA! ...

                            - Juice