Timjami

TIMJAMI    Thymus vulgaris

Timjami, eli tarha-ajuruoho on keskiajalta asti tunnettu yrttinä ja lääkkeenä. Se kasvaa villinä Välimeren ympäristössä ja on puolipensas. Viljelyä on harrastettu tiettävästi jo 1500 luvulla.

Egyptissä timjamia (=tham) käytettiin mm. balsamointiin tuoksun ja antiseptisen vaikutuksen vuoksi. Kreikassa kasvi tunnettiin nimellä thymon (=voima) ja Roomassa timjami oli thymus. Hippokrates ja Dioskrides kirjoittivat monipuolisesti sen käytöstä.

Kreikkalaiset pyhittivät timjamin Afroditelle, rakkauden ja kauneuden jumalattarelle, mutta timjamia pidettiin myös urhoollisuuden ja rohkeuden vertauskuvana. Keskiajalla ritarit sitoivatkin varustuksiinsa huivin, johon oli kirjailtu timjamin oksa ja mehiläinen.

Myös babylonialaiset ja sumerit tunsivat kasvin käytön. Vanhan Kiinan yrtti- ja lääketieteen kirjat nekin tunsivat timjamin.

Timjamin tiedetään olleen Kaarle Suuren sotajoukkojen peruslääke kulkutauteja vastaan

Myyttinen timjami suojeli kantajaansa ja antoi voimia. Sitä on myös käytetty hyvää tekevissä loitsuissa. Keskiajan kirjoituksissa sitä on pidetty nimenomaan naisille sopivana yrttinä. Siitä nimi "Neitsyt Marian sänkyruoho".

Mehiläiset rakastavat timjamia ja timjamihunaja on kuuluisaa. Sitä on pidetty parhaana hunajana. Kreikkalaiset ja ja roomalaiset leipoivat timjamihunajakakkuja ja antoivat niitä uhrilahjaksi jumalilleen (thymon = tuoksuva uhri).

Ruuanlaitossa timjamin maku säilyy pitkään. Siksipä se sopii hyvin mm. pitkään haudutettaviin patoihin ja keittoihin. Maku on voimakas, mutta antaa tilaa muillekin.

Pidän timjamin mausta erityisesti perunan kera ja salaatinkastikkeessa.

Uunikasviksiin ja -juureksiin hunajan ja muiden yrttien kera...

Myös leipiin ja juustoihin timjami sopii. Kokeile esim naan-leipään tai pizzapohjaan. Ruistikut ovat ihania..

Suomessa kasvaa Kangasajuruoho (Thymus serpyllum) luonnonvaraisena, mutta on timjamia miedompi. Timjami talvehtii Suomen oloissa huonosti, mutta viihtyy hyvin kesät avomaallakin. On helppo kasvattaa ruukussa. Viihtyy myös esim. kivikkopuutarhassa. Timjami ei tarvitse kompostoitua, mehevää multaa vaan viihtyy ohuemmassa, kalkitussa maassa. Täällä vinkkejä kasvatuksesta.

Aromaterapiassa käytetään vain yhtä lajia T. vulgaris. Paras eteerinen öljy saadaan höyrytislaamalla kahdesti, jotta ärsyttävät karvasaineet saadaan poistettua.

Timjamissa on haihtuvia öljyjä, jotka vaikuttavat antiseptisesti, desinfioivasti ja limaa irroittavasti.

Se supistaa, puhdistaa ja hoitaa varsinkin rasvaista ja näppyläistä ihoa.

Timjamiöljy sopii kosmetiikassa höyrytyksiin, puhdistusmaitoihin, naamioihin, kylpyihin ja hiustenhoitoon.

Timjamiöljyä on käytetty käsien desinfiointiin kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä, sillä se on antiseptisempi kuin monet desifiointiaineet.

Timjamiöljy edistää ruuansulatusta. Sillä on suolistoa puhdistava vaikutus.

Vilkastuttaa nesteenkiertoa ja lisää virtsaneritystä, eli poistaa tehokkaasti kuona-aineita. On hyvä virtsatulehdusten hoitoon ja lievittää kivuntuntemusta. Sitä onkin käytetty reumakipuihin, nyrjähdyksiin ja venähdyksiin (hauteena).

Eteerisen timjamiöljyn merkittävin ominaisuus on valkoisten verisolujen tuotantoa lisäävä vaikutus. Se voimistaa kehon immuunipuolustusta

Tuoksulampussa poltettuna karkoittaa painajaiset (estää unennäön) ja aktivoi tietoista mieltä. Se on avuksi niille, jotka elävät liiaksi omissa maailmoissaan tai kokevat vaikeaksi keskittyä arkipäivän asioihin.

Lopuksi kokeiluun menevä ohje, jonka löysin näiltä  kivoilta yrttisivuilta. Sieltä olen myös kopsannut jotain tietoja tännekin :)
Tuota timjamihunajaa voisi laittaa vaikka teehen tai mustaherukkamehuun :)

Timjamisiirappia

5 dl kiehuvaa vettä
30 g kuivattua timjamia
2 dl hunajaa

Kaada vesi timjamin päälle, anna hautua kunnes neste on jäähtynyt. Siivilöi, lisää hunajaa. Sekoita kunnes hunaja on täysin sulanut nesteeseen.
Ruokalusikallinen tai pari päivässä auttaa terävään yskään ja kurkkukipuun.


Kasviparantaja Mességué on sanonut, että talvesta selviää ilman nuhaa juomalla kupin timjamiteetä päivässä.