Krakleerausta

Krakleeraus on mukavaa. Kiva tapa "vanhentaa" tai saada elävännäköistä pintaa. Itse olen käyttänyt krakleerausta mm. kehyksissä, sisustustauluissa, ruukuissa, huonekaluissa...

Tuossa yläkuvassa oleva peilinkehys lienee isokokoisin krakleeraustyöni :)
Kehys on hiottu ja maalattu valkoisella. Tein tämän seinien maalauksen yhteydessä, niin ei tarvinnut erityisemmin suojailla ympäristöä. Peilin puolelle laitoin toki maalarinteipit.
Kun pohjamaali on kuivunut sivellään krakleerauslakkaa halutulle alueelle. Itselle on kokemus opettanut, että ohut kerros = pienet halkeamat, paksu kerros = isot halkeamat. Tähän halusin molempia, joten sinnetänne vain sipaisin lakkaa ja toisaalle rötväsin kunnolla. Tätä hommaa tehdessään oppii huomaamaan miten lakka käyttäytyy. Tärkein sääntö lienee, että maalien pitää olla vesiohenteisia.
Minimi kuivumisaika lakalla on tunnista puoleentoista. Kannattaa tarkistaa lakkapurkin ohjeista, sillä ne hieman vaihtelee. Joissakin merkeissä on kuivumisajaksi laitettu jopa 4 tuntia. En ole kertaakaan tainnut malttaa odottaa niin kauaa...
Lakan kuivuttua pinta maalataan eri värisellä maalilla. Väriyhdistelmä on täysin makuasia. Valko-harmaasta pinkki-mustaan kaikki käy. Myös vesiohenteisella metallimaalilla saa hienoja juttuja. Vink-vink..
Kuvioon vaikuttaa moni asia. Se kuinka paksulti sivelet maalia, mihin suuntaan sivelet, kuinka nopeasti sivelet..  Rakoilu alkaa heti. Näät tehdessäsi miten pinta alkaa halkeilla! Älä yritä korjata tai lisätä maalia halkeilevaan kohtaan!!! Tulee suttua. Katso homma uusiksi kuivumisen jälkeen ja korjaile sitten - jos tarvetta.
Taidan saada homman kuulostamaan liian vaikealta.. Ei se oikeasti ole! On helppo tehdä pieni testi ennen varsinaista työtä. Voit maalata vaikka puupalikalle tai pahville.
Tuon peilinkehyksen pinnan vielä lakkasin vesiohenteisella puolihimmeällä kalustelakalla. Kestää kulutusta ja pyyhkimistä paljon paremmin.

Keittiön sisustustauluja. Pohjana pala liimalevyä. Pinta tehty krakleeraamalla. Värit vuorottelevat. Chilissä vihreä päällä ja valkoinen alla. Valkosipulissa päinvastoin. Päällä on vielä tomaatti-aiheinen taulu, jossa vihreä päävärinä. Vihannekset on tehty paperimassasta, maalattu, lakattu ja liimattu kiinni.

Tässä on tulossa krakleerausta sorvattuihin jalkoihin. Pohjamaalina on valkoinen ja krakleerauslakka kiiltää pinnassa.. Tuossa pullossa kuivumisajaksi sanottiin 2 h.

Tässä valmiit jalat. Ja mihinkö ne tuli....?

Päätyivät rahinjaloiksi. Ja rahi löytyy LöytöLaarista.

Pullotetut yrtit

Idea lähti täältä. Ja täällä on myös vaikka mitä!! Ja googlettamalla vaikkapa sanoilla window farm löytyy lisää. Kotimaisiltakin sivuilta löytyy ikkunapuutarhureita. Noissa muovipulloviljelyksissä on potentiaalia vaikka mihin. Ihan mahtavaa! Tutustukaa vaikka kastelujärjestelmään.
Minun versioni on aika pelkistetty. Mutta omasta mielestä tuo on jopa kaunis.. Pulloissa on Järvikylän kasvattamia yrttejä. Timjami ja oregano.

Minulla oli nyt ensihätään kaksi pantitonta muovipulloa, mutta kyllä näitä varmasti lisää "siunaantuu".  Pullonsuun ympärille kiepautin rautalankaa ja ripustin sen kasvihuoneeseen roikkumaan. Näitähän voi laittaa ihan mihin vaan!! Esim. grillikatoksessa voisi olla tuoreet maustepötkylät ihan käden ulottuvissa, keittiön ikkunalla, parvekkeella tai vaikka puuhun laittaa roikkumaan..
Homma hoituu helposti!

Ensin ikkuna-aukot pulloihin. Jos on kaupan valmiita yrttejä, niin kannattaa mallata ruukun kanssa minkä kokoisen aukon leikkaa. Voi tietysti piirtää aukon ensin tussilla..

Sitten on hyvä mallata pullonsuuta pohjaan. Ettei vain lipsahda reikä liian isoksi. Yritin saksilla nyrhiä, mutta eihän siitä tullut yhtään mitän. On kuulkaas kovaa muovia tuo pohja vaikka reunat on niin pletkut.. Mies sitten porasi reijän pohjaan. Helppo homma, kuulemma ;)

Sitten työnnetään pullonsuu  pohjaan tehdystä aukosta sisään ja laitetaan korkki paikoilleen. Jos ripustat samoinpäin kuin minä, niin reikä alimman pullon pohjassa voisi olla hyvä.
Eikä siinä muuta kuin istuttelemaan ja ripustamaan.

Huminalanka

En voi sietää verkkoja!!! Ne ovat hankalia ja vähintäänkin inhoittavia eläimille. Pensaat pitäisi pussittaa verkoilla ennen kuin niistä on hyötyä. Meidän kaksimetriä korkea punaherukkapensas on aika haastava pussitettava. Eli noukänduu!
Linnut oppivat nopeasti menemään alakautta apajille. Ja kun ne sitten säikäyttää niin paniikki on valmis. Siis minulla... Kammoan linnun irroittamista. Yhtään sen paremmin ei suju vaurioituneen linnun kärsimysten lopettaminen. Vatsaa vääntää, ahdistaa ja pyörryttää.. Sellainen lälläri minä olen ;)

Kuitenkin niitä marjoja tekisi mieli saada itsekin.. Räkläparvi putsaa isonkin pensaan hetkessä!
Viime vuonna kuulin tuosta linnunpelättimestä nimeltään Huminalanka ja päätin tehdä taktisen siirron puolustuksessa räkliä vastaan. Tuohan on aivan naurettavan helppoa, mikäli se toimii!
Huminalanka viritetään esim. keppien väliin tiukalle. Kepit voivat olla 3 - 6 metrin etäisyydellä toisistaan. "Värisee ja humisee jopa pienessä tuulenvireessä tavalla jota linnut eivät voi sietää." Sanotaan pakkauksessa. Ja koska ääni vaihtelee, niin linnut eivät kuulema totu sen ääneen.
Nyt onkin tarkoituksena viritellä langat jo olemassa oleviin istutustukiin. Etupihalla on vadelmilla tukipuina heinäseipäät, joiden väleihin huminalankaa on helppo kiepauttaa. Marjapensaat saa suojattua kasvihuonetta hyväksikäyttäen. Langan toisen pään voi kiinnittää kasvihuoneen seinään..

JA EIKÄ SIINÄ VIELÄ KAIKKI!!!! "Pitää loitolla myös jänikset ja muut tuhoeläimet"! Minulla on ollut pientä kahnausta rusakoiden kanssa. Monenmoista suojattavaa on tullut pihalle raijattua..
Ainakin olo oli autuas, liekkö ilmekin sen mukainen, kun luin paketista tästä rusakkokarkoittimesta. Piti ihan hihitellä hyllyn takana, kun ajattelin rusakoita korviaan pitelemässä ja kuolatippa suupielessä omenapuitani kaihoten vaklaamassa. Ja jos samaan porukkaan liittyy fasaanit niin eipä itketä ollenkaan..
Noh, tulipa taas haaveiltua. Loppukesästä nähdään meneekö rusakon turpa ristiin ja kumpi saa makeammat naurunräkätykset; räklät vai minä??

Bodybuildingiä suihkulähteellä

Eiliseltä jäänyt ikävä ongelma oli tämä:

Reuna on tosi ruma ja allasmuovia näkyy ihan liikaa!
Ongelman korjaamiseksi vaadittavat isommat kivet oli pihasta päässeet loppumaan, joten aamusta peräkärryn kanssa reissuun. Jokunen kivi ja oksankarahkakin tarttui mukaan.
Kun aloin purkaa rakennelmaa huomasin, että olen saanut tohoiltua huopaan muutaman reijän. Vesi valui niistä iloisesti pois.. No, samalla tohinalla sen korjaus menisi. Varmaankin.

Eli kivet pois ja kurkistus mattojen alle. Kosteaa oli! Onneksi huopapaloja on vielä, joten työnsin niitä pari kerrosta päällimmäisen huovan alle. Sitä ennen lisäsin multaa reunoille, jotta saisin korkeamman kourun rakennettua vedenkulkua varten.
Ihan varovaisesti lämmitin vielä kuumailmapuhaltimella, että kerrokset tarttuisivat toisiinsa. Siis todella varovaisesti...

Ja sitten alkoi bodybuilding. Ja hieman bodybalanceakin tarvittiin.. Isoimmat (ja rumimmat) kivet pohjalle. Niiden päälle sitten sovittelua isommista jne.
Olis taas voinut olla se askelmittari. Tuli meinaan käveltyä jokunen kerta suihkulähteen ympäri.. Vie kivi, hae kivi, ei hyvä, koeta toista, hae kivi, vie kivi..

Pumpun minä sittenkin jemmasin kivien alle. Siihen jäi (vahingossa) hyvä lipare, jonne sen sai jemmaan. Laitoin sitten vielä litteän kiven pumpun päälle. Pitää pumpun paikoillaan ja peittää myös. Avasin toista suutinta, että saa veden liikkeelle myös altaassa.

 

Pikkasen hermo jo alkoi repeillä tuohon kivien sovittelemiseen. Kun ei se kivisaaliskaan niin kaksinen ollut. Keksin sitten ottaa pienemmän uppotukin kehiin ja laittaa sen altaan toisen reunan peitoksi. Sillä siitä päästiin!

 

Nuo kivikkokasvit tuolla välilöissä on kivoja. Mietinkin jos satsaisi hieman kasveihin ja poistaisi jokusen kiven tuolta paljun reunalta...

Mutta nyt saa olla tässä tältäerää!!! Kädet on vernuarmuilla, selkä sekä pohkeet kivistää... Palataan asiaan kun kasvit on vähän kasvaneet..

Paitsi ;D nuo pikkunarsissien sipulit on pakko laittaa. Nostan saniaiset vielä kerran ylös ja tyrkin narsissit pitkin tukin vierustaa. Jospa ne ensi keväänä siinä ilahduttaisivat..

Suihkulähde

Viime syksynä siivosin (ja taas laajensin..) suihkulähdettä. Samassa rytäkässä istutin uuden paljun ja sulattelin siitä yhden reunan. Silloin en saattanut itseäni hermoromahduksen partaalle, vaan siirsin tunnekuohun kevääseen.
Jos käydään kuvakuvalta läpi mitä kevätpuuhiin on kuulunut tähän asti.

Tältä näytti lähtötilanne. Allasta on jo tyhjennetty lapsityövoiman avulla. Tässä sitä seisottiin ja tuijotettiin.. Mistäköhän nurkasta sitä alottaisi?

Allas on pestynä, tukkipuu nostettu ylös, kurjenmiekat istutettu ja osa kivistä ladottu. Tukin vasemmalla puolen olevat kivet ovat vanhoja kiuaskiviä.

Pullonkin uskalsi jo tuoda kesäteloille. Ihan pikkaisen kuopaisin tuon kuivanmaantukin takaa nurtsia pois ja  istutin sinne saniaisia. Jotta varjostavat pulloa ja peittävät vesiletkun ;)
Kärhökin on selvinnyt talvesta! Jipii!! Istutin sen tuonne taustalla näkyvän pylvään (amppelipylväs) juurelle. En tiedä onko ollut avuksi, mutta laitoin kärhön juurelle syksyllä havuja.

Aloimma sitten täyttöpuuhiin ja tässä näkyy vähän systeemiä. Laitan myöhemmin tuon pumpun tukin alle, pois näkyvistä.

Ja se letku mikä tuolta pumpusta lähtee päätyy tänne. Kirkas letku voisi tietysti olla huomaamattomampi, mutta luultavasti nuo saniaiset kasvaa tuosta hiukan ;)

Ja täältähän tuota letkua ei juuri huomaa :)
Niin! Ja Kurkinen on nyt laskeutunut vesistön äärelle!

Tässä vielä tuo wannabee-kanto ja liskopatsas. Epäilen kyllä, että lisko etsii vielä paikkaansa ja "kannon" päälle tulnee kukkapurkki tms. Tuo on muuten samoja lehtikuusilaattoja, joita laitoin kasvihuoneen lattiaksikin. Vanhempien takapihalta :)
Näitä asetellessa mietin, että ei tämä niin kamalan kallis harrastus ole. En ole tainnut tähän ostaa kuin tuon liskopatsaan, altaan, pumpun, paljun ja jotain pieniä tykötarpeita (esim. levänestoaine). Kaikki muu on maailmalta haalittua... Kasvit tietysti, mutta jos olisi näin suuri kukkapenkki, niin kyllä sekin melkoisen hintavaksi tulisi.
Komsii, komsaa.. Tai savolaisittain; voip olla, mutta voip olla olemattakii :D

Ja sitten testataan käytännössä pähkäilemäni teoria. Heureka! Se toimii!!
Konna on kiven takana Kurkista piilossa ja miettii uskaltaisiko pulahtaa..

Tässä näkyy murheenpaikka. Vaikka systeemi toimii, niin tämä on ru-ma!! Voi itkunkiekaus ja perskurkkanan rääppeet!!
Huomenna lähden kivenhakureissulle ja rakennan tuohon jonkun kivikasasydeemin. Ja on siitä sekin hyöty, että allas vetää vähemmän vettä kun sen täyttää kivillä ;D

Ei yhtään huono korentoperspektiivistä katsottuna!

Kurkinen chillaa

Kasettikukkasia

Kierrätyskorujen kesä-2011 mallisto:  

KASETTIKUKKASET

Olipas taas hauska aivoriihirupeama ;D
Viimeksi kun näpräilin korviksia marisin, että en ole saanut vhs-nauhaa taipumaan koruksi. Liian jäykkää jne. Asia jäi kaivertamaan ja aloin vielä kokeilemaan. Mietin, jos koettaisin käyttää hyödykseni sitä valittamaani ominaisuutta..
Veehooässää pohtiessani syntyi c-nauhasta uudet versiot edellisiä koruja mukaillen. Nämä on siinä suhteessa paremmat, että ovat huomattavasti keveämmät käyttää. Laitoin tukirakenteeksi muoviset, läpinäkyvät verhorenkaat prikkojen tilalle :) Muutoin koru on tehty samalla tavalla.

Helmien pujottelu ei enää käynytkään parsinneulalla, vaan vaati hieman enemmän askartelua.. Täytyy tehdä lisää värivaihtoehtoja.

Paksummasta kasettinauhasta kokeilin tehdä kukkasia. Joista sitten tein rintakorut kiinnittämällä taakse neulan.
Aikani kukkasia ihmeteltyäni aloin kokeilemaan myös korvakorujen tekemistä.
Muutaman kokeilun jälkeen sain aikaiseksi kukkaset joihin olin tyytyväinen!

Vhs-nauha ei edelleenkään ole lempparimateriaaliani virkkaukseen, mutta tällaiset pikkunäperrykset menettelee.. Minun käsiala on melkoisen tiukkaa, joten näistä koruista tulee aika jäykkiä. Tukirengasta ei tarvitse laittaa!

 

Sovelsin sitten kukkaa vielä c-nauhaan ja syntyi tällaiset. Nämä on minun lempparit!! 

Kurkkaa LöytöLaariin jos tykkäsit. Kasettikukkasia saattaa olla myynnissä :)

Mansikkamäellä omenapuu

Omenapuu on ansainnut pientä hemmottelua taannoisen rusakkoraatelun jäljiltä.
Haravoin katteen pois, möyhin mullan ja kitkin katteen alle ujuttautuneet sitkeät rikkaruohot. Kanttasin myös reunat. Tämän jälkeen kärräsin kottikärryllisen multaa puun juurelle.
Kasvimaalla on mansikkamaa kärsinyt talven aikana melkoisia vaurioita, joten päätin luovuttaa alueen pavuille. Nyppäsin hengissä olevat mansikat mukaan ja leikkasin mansikkakankaasta sopivankokoisen palan omenapuun juurelle. Sovittelin kankaan Fiskarseja käytellen Sariolan ympärille. Mansikat ja krookuksen sipulit istuttelin aiemmin tehtyihin mansikoiden istutusaukkoihin. Kiviä ja betonilehden laitoin painoksi ja koristeeksi.
Kovin on pikkaisia vielä nuo mansikantaimet, mutta eiköhän ne sieltä nouse :)

Jäi viime kesänä laittamatta kuvat kasvihuoneen kynnyksestä. Tein sen ihan itse betonista :)

Tässä näkyy ongelman ydin. Ovi ei aukene tarpeeksi ja rikkaruohot puskee sisälle.

Kaivoin nurmikon pois.

Laitoin pohjalle hieman hiekkaa ja tein pussin ohjeen mukaan sementtilällyä kottikärryllisen.

Kaadoin puolet lällystä kuoppaan ja asettelin metalliverkkoa vahvikkeeksi.

Kivoin vaihe oli kivien asettelu! Minulla oli suuret suunnitelmat kuvion suhteen, mutta -saippuatermiä käyttääkseni- kiisselöityminen eteni vinhaa vauhtia.. Eli KIIRE!! Aika hassua; kun teen betonilehtiä, niin kovettuminen kestää tuskallisen kauan. Nyt kun ei olisi ollut väliksi kovettua meni salamavaihde heti päälle.. ärrinmurrin..
Tuollaisen sädekuvion sain aikaiseksi. Loput sementit kauhoin oven vierustan helmoihin ja painelin sinnekin kiviä. Tarkoitus olisi tehdä kaikki helmat samaan tyyliin.
Viimeisiä kiviä paukutin vasaran kanssa paikoilleen. Sen jälkeen raaputin vielä vuosilukua, mutta siitä ei enää saanut kovinkaan syvää..

 

..ja eihän se sieltä juurikaan erotu. Mutta kynnys on talven jälkeen yhä ehyt ja palvelee toimessaan erinomaisesti :)

 

Nyt malttamattomana odotan suihkulähteen kimppuun pääsemistä. Jäi syksyllä homma vähän vaiheeseen...  Ostin nupullaan olevan kääpiökurjenmiekan, joka on aivan ihana!! Alkoi kukkia jo vaikka on vieläkin ruukussaan. Kukinta on kestänyt yhtä kauniina jo toista viikkoa! 

Toivottavasti on kova leviämään, sillä en raskinut ostaa kuin yhden, kun oli vähän muutakin ostoslistalla. Tämä oli hyvä heräteostos :)

Jospa ensi viikolla ei tulisi liikaa räntää ja rakeita, että pääsisi  läträämään..

Kierrätyskorvikset

C-kasettinauhalle jatkokäyttöä :)
Tein korvakorut käyttäen kasettinauhaa ja jostain aikaisemmasta projektista tähteeksi jääneitä puuhelmiä. Itse kasettinauha on niin heppoista, että tukirakennelma tarvittiin. Löytyi kaksi mukavan kokoista prikkaa.

Pujotin ensin helmet parsinneulan avulla kasettinauhaan ja aloin virkata prikan ympärille. Asetin helmen aina jokaisen silmukan jälkeen. Lopuksi päättelin piilosilmukalla ja solmulla. Solmin nauhaan kiinni korurenkaan, johon kiinnitin koukun. Aika kiva :)

"Nurjapuoli". Ihan siisti siitäkin tuli.

Innostuin c-kasettinauhasta ja korujen tekemisestä.. Kiva pitkästä aikaa näperrellä ja näprätä jotain pientä ja sievää :)
Täytyy mennä tonkimaan mitä rompelaatikoista löytyy! Ainakin erilaisia helmiä..


Lisää korviksia helmillä ja ilman...

RisuKoRento?

 

Risu on rento taivutella, mutta että osaa ottaa sormiin tuo rautalangan kiristäminen! Ja varsinkin kun ei voinut hanskoja käyttää. Olivat mokomat ihan liian paksut tällaisen tekemiseen ja eihän se inspiraatio anna lähteä hankintaostoksille kesken kaiken...

Ohjeita tekemiseen lunttasin Tarja Heikkilän Risuja ja rautalankaa kirjasta. Voin suositella kirjaa. On hyvät perusohjeet monenlaiseen tekemiseen.

Tein kaksi ympyrää kaksinkertaisesta 2mm:n hehkutetusta kauppalangasta, jota ostin Kurkista  varten. Siitä vielä muutaman kotkan taivuttelee.....

Sitten päällystetään molemmat ympyrät risuilla ohuemman rautalangan avulla.

Muotoillaan ympyrät siiven muotoon.

Valitaan sovivan kokoinen keppi vartaloksi. Keppi päällystetään risuilla samoin kuin siivet.

Sudenkorennon voi kiinnittää seinälle, laittaa lepämään kivikkoon tai lentää liihottelemaan....