Helmat hameeksi

Vanha pitsipusero. Ei itse tehty vaan vuosia sitten ostettu. Alkaa olla vähän riipanraapan eikä enää ole tullut käytettyä.
Virkattua hametta olen kaipaillut, joten ajattelin tästä ensihätään raapaista sellaisen kasaan.

Hihat pois, siksakki vyötärölle ja toinen siksakkaus kuminauhan kera. Päälle vetäistävä humpsautus. Hihoissa matskua vielä vaikka mihin..

Turvauduin valokuvauksessa meidän 8 v:n apuun.

Pelleilyksi ja kikatteluksi se meni..

Koko homma lähti lentoon..

Valokuvaus on talvella aika ongelmallista. Pitäisi hankkia muutama tehokas lamppu että saisi hyviä kuvia sisätiloissa. On ostoslistalla... Ja taustakangas / -pahvi...
Siitäkin huolimatta että kuvasimme ulkona sain ylivalottaa kuvia aika reilusti jotta musta erottuisi mustalta. Onko minulla muun värisiä vaatteita? :D No on sitä kirjavaakin osastoa..

Arghh..

Että joskus voi kaikki mennä pieleen..

Jotain taisin ProSketchistä aikaisemmin mainita.. Tässä on perjantain kolmen tunnin työrupeaman tulos. Pikkasen ylpeähkönä ja tyytyväisenä itseeni otin kännykällä kuvan piirtämästäni puserosta. Pusero valmis, poikkileikkauskuvat vaiheessa... Aloimpa tallentamaan.
Olin toki nimennyt sivun heti alottaessani ja tehnyt välitallennuksia. Noin kymmentävaille lähtöhetki suljin sivun. Ruutuun päjähti kysymys, jotta tahdotko tallentaa ennen sivun sulkemista? Johan minä sen tallensin, mutta ei kai kerta lisää haittaa. VIRHE !!!
Kyynelten sumentamin silmin tarkistin miten olin onnistunut tallentamaan tyhjän sivun.. Minulla oli -älyhoi- auki kaksi sivua samalla nimellä "Pusero1". Näin ollen olin tallentanut TYHJÄN sivun kolmetuntisen urakkasivun päälle... Itkettää vieläkin. Niinkuin minä niitä viivoja suoristin ja kulmia pyöristin hiiriranne jäykkänä. Napeistakin sain melkein samankokoisia...
Eniten ottaa päähän hukkaan mennyt aika. Kun on vain yksi koulupäivä viikossa, harmittaa niin vietävästi kaikki sössiminen!! Ja kun itsellä ei ole koneessa ProSketchiä niin ei voi kotonakaan ährätä...
No, toivotaan että harjoitus tekee mestarin...

Puhdistetaampa päätä parilla rästiin jääneellä askartelulla. Punainen joulun ajalta (joululahja) ja vihreä nyt keväältä (töissä mallityö).
Punaisessa on miehen tekemät kehykset. Vihreässä valmiit raamit jotka maalasin.

Nämä ruusut tuntuvat aina vain olevan suosittuja tauluissa, kransseissa... Joulun alla taiteltiin ja saas nähdä taittuuko kevätkaudella.
Itsellä on askartelu jäänyt kotioloissa ihan minimiin. Enempi alkaa kammeta käsitöiden puolelle, sen mitä ehtii.

Heinäseivästonttu. Tein näitä joulun myyjäisiin ja lahjoiksi. Itselle jäi myrtsi pippurinenä. Tämä kiukkuinen kierosilmä saunatonttu odottaa kaveria pukuhuoneen ikkunalaudalla.

○ ○ ○ 

Kylläpä muuten koukuttaa!!! Ihan hirveästi! Ja ihan hirveästi ottaa päähän kun ei ehdi koukkua heiluttelemaan tarpeeksi.
Kun saisi jostain kuskin työmatkoille niin saisin kaksi lisätuntia virkkaukseen / päivä!! Anyone...?

Nyt on listalla seuraavia:
Kesäksi on suunnitelmissa virkattu hame. Olen googlaillut ideoita ja tuolla pinterestin sivulla on aika monta.

Löysin myös Bad-Ass:in sivuilta virkatun pääkallon. Sitä ja tätä yhdistelemällä.. Tarttisin ainakin tuon pressopannun lämmittimen!

Isoäidin siksakin tekemisen jo aloitin. Täältä löytyy todella selkeä ohje.

Aloin virkkaamaan ISOA tiskirättiä. Lanka vain loppui kesken. Jossain minulla on vielä kerä tuota samaa bambulankaa..

Kolmioita putkeen ja tasona. Tulee kivaa pintaa. Pitsimäinen ja joustava..

Mustaharmaata löytyi pari kerää. Saas nähdä mitä siitä tulee vai jääkö UFO:ksi..

Patalappuja ja piirakoita

Lapaset lähti ja pannulaput tulivat.

Keittiön ässä?

Monenlaisia, monenkirjavia..

Nämä ovat minun lempparit. Toiselta puolen Puroa ja toiselta farkkua. Välissä t-paitaa..

Upeata ja herkullista käsityötä esittelivät myös Pumpuliinan reippaat ja puuhakkaat rouvat, kotoilun mestarit, vakioasiakkaamme. Talkootyönä he leipoivat, keittivät ja paistoivat yli 300 piirakkaa. Rispektiä...

Eikö kotoilua parempi sana olisi mummoilu? On tietysti pilkun viilaamista, sana mikä sana.. Mutta jotenkin sanat kotoilu ja tuunaus tympii VAIKKA olen molempien fani. Itsellä soi kauniimpana mummoilu ja uusaus..

♥ : lla  Lempi Pohjoinen

Koulutusta

Vuoden alusta olen koulun penkillä opiskellut pukuhistoriaa ja ProSketchiä.
ProSketch alkaa pikkuhiljaa avautua. On sitä kyllä tahkottukin..
Olen suunnitellut ohjelmalla hameen poikkileikkauskuvineen. Seuraavaksi pusero, yöpuku, housut ja jossain vaiheessa vielä takki.

Pukuhistoria on mielenkiintoista ja sitä opiskelisi enemmänkin. Mutta pientä pintaraapaisua ja tutustumista.. Saimme valita kaksi mieleistä aikakautta ja piirtää sille ajalle tyypillisen naisen asun. Ensin tuli mieleen Egypti. Olen kouluajoista lähtien tuntenut Egyptin historian kiehtovaksi. Vaikka asusteet ja puvut ovat todella kauniita, niin en sitten kuitenkaan innostunut niitä piirtämään. Parhaimmillaan he pukeutuivat lannevaatteeseen ja tuoksuöljyyn..
Niimpä päädyin keski-aikaan ja empireen. Silloin naisten oli helpompi hengittää. Ja nykyajassa näkyy paljon näiden aikakausien vaikutteita.

Pahoillani kuvien laadusta (klikkaamalla kuvaa saattaa näkyä hiukan paremmin..).. Mutta tässä keski-aika. Kerrospukeutumista, pitkiä hihoja ja helmoja.. Löysin goottityylisiä vaatteita tältäkin aikakaudelta. Tykkään kovasti.

Empire mustavalkoisena ja värillisenä. Tykkäsin enemmän lyijykynäpiirroksesta, koska jostain kumman syystä valitsin värit joista itse vähiten pidän. Pinkki ja hento liila.. En ymmärrä miksi? Suunnittelin kovasti keltaisia sävyjä, mutta sitten tuli jokin oikosulku. Käsi ei totellut kyniä valitessa...
Piirustuksessa nuoren naisen kävelypuku takkeineen ja hattuineen.. Koska pelkän mekon piirtäminen olisi ollut liian helppoa.

Tässä seuraava tehtävä aluillaan. Vaatteen yksityiskohta. Tasku, kaulus, hiha, laukku.... Valitsin 1400-luvulta Hollantilaisnaisen mekon kauluksen. Koska haluan oppia tekemään sen!!
Opettaja löysi minulle yläkuvassa näkyvät kankaat. Alakuvassa aloin sommittelemaan ääriviivoja mallinukella. Sain jonkinlaista kaavantynkääkin valmiiksi, mutta ensi kerralla nähdään onko niistä mihinkään..

Näytön paikka

Aihe: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön

Tehtävä: Suunnittele ja valmista tuote kulttuurihistorian pohjalta

-Käytä ja sovella tietoa eri aikakausien tuotteista, ympäristöstä, niiden tyypillisestä sekä nykypäivän ilmiöistä

-Käytä ammattialan perinteisiä ja nykyisiä työmenetelmiä ja työtapoja

-Noudata kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja

-Käytä perinteisiä, nykypäivän ja/tai muiden kulttuurien materiaaleja ja yhdistele niitä uudella tavalla

-Ideoi ja toteuta toimivia ja innovatiivisia ratkaisuja ja sitoudu työhön arvoperustan mukaisesti.


Tuossa oli tehtävä ja päässä surina. Ajatusta olin pyöritellyt päässäni jo aikaisemmin.
Perinteiseksi tekniikaksi valitsin neulakinnastekniikan. Syystä että en ole sitä koskaan aikaisemmin tehnyt ja aina on kiva kun pystyy opettelemaan jotain uutta.
Lisämateriaaliksi löytyi huopakukkasista jäänyttä värikästä huopatilkkua (kierrätys/kestävä kehitys), langaksi 100% villaa eli värikäs Puro. Nykypäivän materiaalina ajattelin heijastinkangasta tai -lankaa..

Työkiireiden takia homma jäi aika viime tippaan. Alussa kinnasneula meinasi lennellä päin seiniä ja vaihtua virkkuukoukkuun.
Istahdin kotona tietokoneen ääreen ja aloin tutkimaan asiaa. Lueskelin historiikkia ja löysin muutaman erinomaisen sivuston. Esimerkiksi tämä neulakintaat.fi oli isona apuna. Myös käspaikan kautta löytyi paljon hyödyllistä.
Neulakintaat.fi sivun kautta päädyin Taalainmaan pistoon. Ensinnäkin pinta on kaunis, tiivis ja pisto on helppo! Tai ainakin kun sen on oppinut...

Kuvassa ensimmäinen kelvollinen harjoituslappunen.. 

Jossain vaiheessa ohjaajani ideoi, että jos tekisin patalapun (työpaikalle tulee patalappunäyttely). Pyörittelin ajatusta kuten myös harjoituslappusta ja huopaa enkä saanut niitä kulkemaan millään tavalla päässäni synkkaan. 

Kovinkin lennokkaita ideoita kävi päässäni, mutta kun tuotteen olisi valmistuttava kahden päivän aikana niin se rajoitti hieman. Kinnaspistojen tekeminen ei ole hirmuisen nopeaa.. 

Näin sitten netissä kuvan kauniista neulakintaista. Pyöreäkärkiset ja sievät. Päätin sitten alkaa kokeilemaan.

Aikaa kului ennen kuin harjoituslapasissa oltiin peukutusvaiheessa!!! Ja harjoituslapaset olivat aika pienet, eli lopulliseen työhön lisäsin silmukoita. Mutta hyvää rutiinia ja oppia sain näitä tehdessä.

Otin kintaat taas viikonlopuksi kotiin ja mietin koristelua. Pyörittelin, katselin läheltä ja kaukaa.. Tein kokeilun, johon en ollut tyytyväinen. Pyörittelin ja katselin taas..
Sitten lueskelin lappusia ja mietin mikä elementti puuttu. Jos lähtisi sitä kautta pyörittelemään ajatusta eteenpäin.
Muut kulttuurit!! Heijastimen halusin lapaseen itsepäisesti, joten siitä en luopunut.
Intialaisiin vaatteisiin on koristekirjailtu pieniä peilinpalasia (vai mitä muovinpaloja lie..).. ja itselläkin jokunen vaate ja laukku. Allright.. Sillä mentiin!!

Tämä kuva näyttöpäivältä. Päivä nro 2 ja hartiajumi tässä vaiheessa melkoinen. Kuitenkin toinen lapanen valmis, toisesta puuttui enää peukalo ja koristeet.

Eli aloin lapasen kärjestä. Neulasin aloitussilmukkaan 15 silmukkaa. Seuraavalla kierroksella tuplasin silmukat (30). Seuraavalla lisäsin 5 (35) ja sitä seuraavalla vielä 5 (40). Näin sain koon sopivaksi omaan käteen. Eli on pienehkö, naisen tai lapsen käteen sopiva.
Tämän jälkeen suoraa peukalonhankaan. Tein silmukoita 10 kpl ja kiinnitin silmukkaketjun kuudenteen silmukkaan (44). Jonka jälkeen taas suoraa ranteeseen saakka. Lopetin lapasen tekemällä hörpellyksen.. Eli joka neljänteen silmukkaan neulasin neljä silmukkaa samaan. Perusvirkkausta.. ;)

Peukussa tehdään aloitussilmukka ja kaveriksi kerätään aukon silmukat, joita pistellään kunnes peukku on sopivan pituinen. Sitten laitoin neulan kaikkien silmukoiden läpi ja päättelin. Peukun toisella kerroksella tein muutamia kavennuksia.

Huopapalat kuvioin ensin heijastinkangaspalalla ja -langalla. Tämän jälkeen liitin ne kirjontapistoilla lapaseen.

Jos arvioin lopputulemaa niin olen tyytyväinen. Sain aikaiseksi työn jonka takana voin seistä ja sanoa tehneen parhaani. En osaa huitaista asenteella "kunhan menee läpi". Läpi menemisellä ei ole mitään merkitystä jollen itse tunne tehneeni oikein. Ja myös oppineeni sitä mitä tässä tehtävässä on ollut tarkoitus oppia.

Voin ylpeänä ja iloisena todeta, että sain arvosanaksi kaikista osioista K3, eli keskiarvona sama K3.
Ei siis jäänyt mitään hampaankoloon ja voin alkaa miettiä seuraavia koitoksia. Nyt onkin silkkaa koulun käyntiä ja työtä. Loput näytöt jäänee seuraavalle, eli viimeiselle, lukuvuodelle. Kyllä! Tällä viikolla tuli vuosi täyteen oppisopimusta ja toinen mokoma jäljellä.
Tavallaan olen tyytyväinen, että tänä keväänä ei ole näyttöjä enää. Toisaalta harmittaa, että niitä jäi viimeiselle vuodelle niin monta. Saadaan toki tehtyä muutamat niin, että yhdistämme jotain näyttöjä samaan. Minun luonteella tulevasta vuodesta tulee raskas ;) Mutta kyllä tämä loppuun viedään reippain mielin. Ja olenhan minä näyttöjen suhteen jo konkari ;D...
Ja kun lomapäivätkin on jo alkaneet kulkea normaaliin tapaan, niin tälle vuodelle saa paremmin myös lepoa työn ja opiskelun lomaan!! Ensimmäisen vuoden rankkuuden suurin syy oli liki vuoden työ- ja kouluputki vain viikon lomalla. Lähinnä työmatkat ja sitä myöten pitkät päivät ovat niitä energiavoroja. Mutta onneksi on äänikirjat! Työmatkojen pelastajat!!!