tiistai 29. tammikuuta 2013

Avokadopasta

Nappasin viime vuoden puolella kaupan hyllyltä avokadopastan ohjeen. Muistin sen sitten tänään tilanteessa "mitä tänään syödään". Eikä tarvinnut edes kauppareissua kun vaihdoin pecorinon ja parmesaanin Mustaan Salaneuvokseen.. Ihan kylmänviileästi!

Jestas että on hyvää!! Niin hyvää, että tuli pakottava tarve jakaa tämä iihana resepti ja ilosanoma teidän kaikkien kanssa.
Googlettamalla sama resepti löytyy monelta sivulta, mutta poikkeuksena vegaaninen avokadopasta, jota teen seuraavaksi. Oluthiivahiutaleita on nimittäin aina kaapissa!




1 valkosipulinkynsi
½ chiliä (poista siemenet)
1 limetti
2 kypsää avokadoa
suolaa
mustapippuria
½ dl oliiviöljyä
kourallinen basilikaa
kourallinen lehtipersiljaa tai korianteria
1 dl raastettua pecorinoa
1 dl raastettua parmesaania
400 - 500 g spagettia

Voit tehdä kastikkeen suoraan tarjoilukulhoon, jossa kannat pastan pöytään.
Pilko valkosipuli ja chili, laita ne kulhoon. Purista limetin mehu mukaan.
Halkaise avokadot ja poista niistä kivet. Kuutioi avokado kuoressaan ja kaiverra sisus ruokalusikan avulla kulhoon.
Hienonna yrtit ja raasta juustot.
Lisää suola, pippuri, oliiviöljy, hienonnetut yrtit sekä juustoraasteet.

Pistä homma sekaisin lusikan avulla, maista. Kastikkeessa tulee olla tarpeeksi suolaa, muuten lopputulos on mauton.

Keitä spagetti al dente - kypsyyteen hyvin suolatussa vedessä, ota talteen vajaa desi keitinvettä. Valuta pasta lävikössä.

Lorauta osa keitinvedestä kastikkeen sekaan ja pyörittele spagetti kastikkeen kimppuun.

Raasta päälle parmesaania ja rouhi myllystä mustapippuria. Tarjoa heti höyryävän kuumana.




Minä tein tällä kertaa yhden annoksen suoraan lautaselle. Jaoin ohjeen noin neljälle.. Aikast kätevää niinkin :)







maanantai 28. tammikuuta 2013

Kakkukevennys


Valmis kakku pojan tuunaamana.

Lauantaina tarkoitus alkaa pilettämään pojan 8 v-päivää ja minä aloin tiistaina panikoimaan..
Millä minä pääsisin kaikkein helpoimmalla???
Kyselin pojalta mikä olis kiva?
"Krokotiili, angrybirs, legot.."
Tartuin legoon, koska se kuulosti tarpeeksi simppeliltä. Kakkuja on mukava tehdä kun on aikaa. Just nyt sitä ei niin kauheasti ole..
Etsin netistä malleja ja legopalikka olisi toooosi simppeli tehdä. Mutta tuntui, että se olisi ehkä liiankin karu.. LeegoNinja sitten osui pienen pojan ytimeen ja näytti myös todella simppeliltä. Asia sovittu ja poika valitsi hillot. Lakka-omenaa :)


Tässä vaiheessa kaikki ok. Pohjat tehty, pää kulhossa, tarvikkeet esillä ja kerma vispautumassa.
Todellakin päätin tehdä kuorrutuksen kermavaahdosta enkä esim sokerimassasta tai marsipaanista.. Virhe!
Mittasin ensin väriainetta pari teelusikallista. Sitten taas pari.. ja pari.. viisi.. koko pullo!! Ja yhä kermavaahto on sievän vaaleanpunaista.
Näin jo silmissäni pojan väpättävän alahuulen kun tuon esille vaaleanpunaista LegoNinjaa. Paniikki hiipi ninjan lailla vatsaan..
Onneksi kaapista löytyi värejä lisää. Purkinpohja geelimäistä, melkein täys pullo nestemäistä ja pieni putkilo jauhetta. Ja ne kaikki tarvittiin!


Tässähän tämä kirkkaanpunainen murheenkryyni. Ja sitä punaista oli sitten loppujen lopuksi kaikkialla. Kuten näkyy, jätin sormenjälkeni kakkuun.. Ja leikkuulautaan, luuttuihin, pyyhkeisiin, tasoihin..
Aika apaattinen tuo vielä oli, mutta keksittiin sitten tuunata kakku legoilla. poika valitsi mieluisimmat lego-ukot ja aseteltiin ne kakkuun (pestyinä tietysti). Minusta lopputulema oli ihan kiva. Olosuhteisiin nähden..

Ensi kerralla aloitan suunnittelun ajoissa.
Ja jos tarvitaan kirkkaita värejä kuorrutukseen käytän sokerimassaa..


lauantai 26. tammikuuta 2013

Hihatin / tuubi

Sik-sakkia olen innostunut virkkailemaan ja tämä hihatin idea syntyi palelevista käsistä ja hartioista. Villapaidassa tai takissa tulee liian kuuma.


Toteutus on tosi simppeli. Virkkasin putkea kainaloon asti, jonka jälkeen tasona edestakaista selän leveyden. Yhdistin taas putkeksi ja sama mitta kuin toiseenkin käteen.
Ihastuin heti tuohon Novitan uuteen vihreään raitalankaan. Laitoin joukkoon muutamia mustia raitoja. Ja värit passaa hyvin muutaman vuoden takaiseen kirppislöytö-hameeseen..





Hihattimen voi kietaista kaulan ympärille tuubiksi. Hiha vain toisen sisään..
Monitoimivaatteella on enemmän käyttöä kuin yksitoimisella :)





perjantai 25. tammikuuta 2013

Tumpun tuunaus



Valmiit, kerran koneessa käyneet pakkasvanttuut :)

Töissä laitettiin ylimääräisiä mallitöitä myyntiin. Minä nappasin nämä harmaat, huovutetut vanttuut. Minulle sopiva koko, mutta tytölle niitä ajattelin. Eihän ne tarvitse kuin yhden huovutuksen lisää :)
Tein kuitenkin ennen pesukoneeseen laittoa hieman kuviota tumppuihin.


En malttanut virkata lumihiutaleita, joten huovutin neulalla. Lumihiutale on suht turvallinen valinta... Ja kelpasi myös tytölle.
Vartin homma.


Nämä on menossa koneeseen.

Pitääköhän alkaa itsellekin neulomaan tumppuja. Jotenkin koukahdin näihin :)



lauantai 19. tammikuuta 2013

Kookosöljyttynä

Minun iho menee pakkasilla ihan hiutaleiksi. Mitä enemmän sitä rasvaa, sitä enemmän saa rasvata. Jonkun verran auttoi kun siirryin itsetehtyihin saippuoihin.
Öljyjä olen kokeillut, oliivia, rypsiä, helokkia.. Sisäisesti ja ulkoisesti. Kylmäpuristettuna. Auttaa hetken.

Ihan muuta juttua luontaistetuotekaupasta haeskellessani osui purkki kylmäpuristettua kookosöljyä käteeni. Muistin lukeneeni kookosöljyn kosteuttavista ominaisuuksista saippuoita tehdessäni. Siispä hiljennyin hetken purkin äärelle ja annoin myyjän sivistää itseäni..
Tässä on aika kattavaa perustietoa kookoksesta.


Nyt on ainakin kuukausi testauksia takana ja kookospurkista en luovu! En kuunakullanvalkeana..
Kookosöljy on hoitanut ihoa perusteellisesti.
Iho ei enää kutia ja särje kuivuuden takia. Kosteutuksen lisäksi öljy on myös tasoittanut. Ehei, raskausraitani eivät ole hävinneet, mutta ne ovat vähemmän riemunkirjavia. Myös kyynärtaipeessa kummitellut punertava rinkula on kadonnut. Se on ollut on/off vaiva, jonka vuoksi en ole viitsinyt lähteä lääkäriin. Kivuton, kutiava ja ärsyttävä..
Hiuksiin testasin myös. Minulla toimii parhaimmin latvojen täsmähoitona. Tai sitten laitoin liikaa..

Sivelin alkuun öljyn illalla jalkoihin ja kalsarit ja sukat päälle. Sitten aloin käyttää öljyä koko roppaan ja tämän tein ennen pesua saunassa. Nykyään saunakäytäntö on vakiintunut. Jos pakkasmittari alkaa näyttää yli kahtakymmentä sipaisen öljyä käsiin ja jalkoihin. Kasvoihin tarpeen mukaan.
Plussaa myös ihana tuoksu.

Ruoanlaittoon olen myös käyttänyt, mutta enin osa on kyllä mennyt kosmetiikkaan. Alan vähitellen kokeilla sitä lisää myös keittiön puolella..

Toivottavasti jollekin kuivaihoiselle on hyötyä tästä vinkistä. Minulle myös kelpaa kaikki neuvot ja kokemukset aiheesta..


keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Lämmintä kättä


Vuoden ensimmäinen näyttely on Lapasnäyttely.

Kuvassa vasemmalla on Pielavesilapanen ja oikealla on Ylä-Savon lapanen. Loput näyttelyn lapasista on yksityisiltä ihmisiltä lainaksi saatuja. On uusia ja vanhoja, aikuisten ja lasten, virkattuja, neulottuja, neulattuja.. Huovutettuja ja huovuttuneita.. No, kuvat ketonee kaiken tarpeellisen.






Hyvä lapasten tuunausvinkki..

Kauniiiiit...

Että on lämpöisen näköiset!!

Pitäisköhän värkätä muutamat lapaset lisää..
Viimeksi tein nämä. Löytyy myös näyttelystä, bongasitko?

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Fimopitsiä



Tuli viikolla mieliteko Fimoilla. Ostin pari pakettia kimallefimoa eikä hajuakaan mitä tekisi..
Tuota harmaata tuijotellessa tuli mieleen kostea betoni ja jotenkin siitä pitsibetoni ja siitä pitsi ja siitä pitsikoru ja.. Kaivelin pitsiliinoja esille ja aloin "painamaan" No, tällaisia ovat ensimmäiset tekeleet.
Alemman kuvan vihreä on myös kimalteilla. Tosi kaunis väri joka ei ihan oikeuksiinsa pääse tuossa kuvassa.




sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Rumputuoli

Tai oikeastaan virveli...


Jalat on vanhasta pikkupöydästä. Pöydän kansi tarvittiin muualle, joten jalat päätyivät jakkaraan..
Virveli on päätynyt lahjoituksena miehelle.
Ja kaikkensa antaneena; myös verhoilu on miehen vanhasta nahkatakista.. Eli pehmusteita, niittejä ym. ruuveja lukuunottamatta 100% kierrätetty!!


Jakkara on meillä tietsikkapöydän luona (ennenmuinoin niitä sanottiin kirjoituspöydiksi) ja on just sopivan korkuinen.


Muutamaa läiskää vois koettaa putsata.. Mutta toisaalta ne ei kyllä haittaa...

Mies sanoi että jakkara myydään :'(  vaikka minä olen kyllä tällä hetkellä hieman ajatusta vastaan.. Melkoisen mukava..

No, jos joku haluaa tarjota, niin voi laittaa minulle postia puuhaahuuhaa@gmail.com. Tarjota voi, mutta alle kuudenkympin (+lähetyskustannukset) jakkara ei täältä lähde.. Niih.. *niisk*