keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Olipa kerran kaappi

Eteinen laitettiin pari vuotta sitten, nyt vuorossa sisäeteinen. Miksikä sitä kutsutaan? Aula? Tuntuu isommalta tilalta kuin meidän... eteinen. No, tila missä on hemmetisti ovia, kaappi...

Jep. Rempan ohella kaapista asiaa tällä kertaa.. Laitan heti alkuun ennen ja jälkeen kuvan.


Ja heti alkajaisiksi voin sanoa, että jos tulee tunne "taas on pilattu hyvä kaappi maalaamalla.." jne niin ei tarvitse kertoa. Olen kuullut kaiken!
Mies motkotti minull hienoista koivun puukuvioista jotka "on sääli maalata piiloon". 
Joo-o! Kun tätä kaappia vahtasin kirppiksellä, en kytännyt hienoja kuvioita vaan vahvaa rakennetta, muotoa, kokoa ja tilavuutta. Aikani kytättyäni tein tarjouksen ja kaappi lähti muutamalla kympillä. Ei varmaan kelvannut kellekkään muulle?
Pitkään se on rumottanut eteisen nurkassa, häpeillen, pissankeltaisena.. Kunnes tänä keväänä aloin puuhaamaan eteisen remppaa.


Maalasin seinät.


Ovikellon alta paljastui pala historiaa. Alimmaisena punainen, sitten harmaa. Harmaan minä maalasin vaalean vihreellä koska harmaa oli aika kulunut ja likainen. Nyt vaaleanvihreä on sitten maalattu valkoiseksi.


Kaapin alla oli toinen pala. Muovimaton alla olisi ollut lautalattia. Se olisi ehdottomasti otettu esille jollei muovimaton jokaista neliösenttimetriä olisi liimattu kiinni. Ei yhtään kiinnosta alkaa hiomaan.. Tuoreessa muistissa vielä kesä jolloin hiottiin yläkerran rappukäytävä. Siinä oli kokolattiamatto. Liimattu. Joka kohdasta. Tiukasti.


Kaappi oli kannettava ulos. Piti kuitenkin jättää katon alle. Kesän kelit...




Pinta hiottiin (motkotimotkotimotkoti), maalattiin tartuntamaalilla, hiottiin, maalattiin ja vielä hiottiin ja maalattiin. Kaappi ja ovet.


Sillä välin kun minä yritin estää kissaa livahtamasta ovenraosta ja telasin kaappia ja ovia (tuolla TOSI kätevällä pikkutelalla, jota kuulema ammattipiireissä sanotaan "papin mulkuksi"..)  mies touhusi lattian parissa.


Käytetäänköhän ammattipiireissä hanskoja... Onneksi oli satamatta yhden aamupäivän, että sai leikattua muovimaton ulkona. Helpotti aikalailla!


Taas ennen ja jälkeen. Ihan samanlaista kuin keittiön lattia ei löytynyt enää mistään. Nuo mattomallit alkaa olla yhtä vaihtuvaisia kuin lankojen värit... >:/
Ja vaikkei käytetty pisaraakaan liimaa niin matto on yhä paikoillaan.. ;)


Löydätkö kuvasta vasaran?


Sittenhän se kaappi kannettiin sisään. Laitettiin ovet takaisin paikoilleen ja asennettiin magneetit reunimmaisiin oviin jotka aukeilevat itsestään..


NAUlakko on löytö Runnin rompepäiviltä. Ruvattiin ne kiinni hännästään ettei lähde kenenkään kauluksen mukana..


Löytö Sukevan rompepäiviltä. Rötväsin pullollisen mattavalkoista pintaan. Ei pissankeltaista koria uudenkarhean harmaan kaapin päälle...


Nupit on Indiskasta. Ei ollut aavistustakaan kaapin väristä kun ostin nupit. Joskus. Johonkin.
Pitää etsiä kolmanteen oveen jotain samanlaista..


Sitten mallailtiin hyllyt paikoilleen. Jokaisella hyllynkannattimella on oma paikkansa, jokainen hylly kuuluu vain yhteen paikkaan. Myönnän. Käytin vasaraa ja hermostuin. Pari kertaa.
Hyllyt paikoillaan. Hienoa, mutta ovi ei pysy kiinni... MISSÄ VASARA!!!!


Kun ovi jälleen pysyi kiinni, rauhotuin ja maalasin hyllyjen päädyt harmaiksi. Siistimmän näköinen :)
(Ja huom!huom! ovet on maalattu myös sisäpuolelta)


Keskelle siivouskomero.
Kolmanteen pitää vielä hommata korit. 


Lattia, seinät, kaappi... :) Onnellinen.
Sisustusjutuja pitää ajatella kunhan saa remonttisotkut siivottua. Ovet menee vielä syksyn aikana maalaukseen.


Siinä kävi näin. Kun maalasin seinät valkoiseksi, muuttui ovet pissabeigeksi. Ihan varmasti ne oli valkoiset kun seinät oli vihreät!!!!


NAUlakko vai nuppi, kas siinä pulma..


maanantai 20. heinäkuuta 2015

Kateus




tuo sielun home, yksi kuolemansynneistä. Kateus vie kalatkin järvestä, sanotaan...
Oli siis aikakin tehdä jotain tälle yöpöytätilanteelle, joka sieluani kalvoi!
Onneksi en sentään ollut vielä kateuden sokaisema, sillä hoksasin Runnin rompepäivillä eräässä rojukasassa jotain potentiaalista yöpöytämatskua...
Aikani pyörittelin ja tinkasin ja sitten ostaa päjäytin itselleni yöpöydän!!!!


Tässä loota on jo pesty ja puunattu. Oli se likainen!!!
Laatikosta erottaa reunoilta tekstin A.B. Luleå Bryggeri, eli olut/limu kori.
Olisikohan vihreä väri peruja retro aikakaudesta... Ei se mitään, makkarin vaatekomero on vihreä :)


Kaikki klommot ja kulumat sai olla, mitään ei korjattu. Kaksi ruuvia tarvittiin..


Nyt on minullakin yöpöytä!
Yöpöydälle pääsivät lampun lisäksi miehen ja pojan tuliaisina tuomat unikissat.


Kateusjuttu hoidettu.


Minulla on paha (?) tapa virkata ennen nukkumaan menoa..



keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Sloppy Joe goes vegan



Have you met Sloppy Joe's cousin; Kale Sloppy? He was today visiting with his friend Splash Onion.
May I present..


Että tähän pääsemme niin ihan ensiksi hölskysipulit.


Lievää riippuvuutta aiheuttava lisäke. Mokoma kun käy vähän joka paikkaan..
Eli pari punasipulia, 1 rkl fariinisokeria, 2 rkl omenaviinietikkaa, ruususuolaa ja pippuria maun mukaan. Laita jääkaappiin kannelliseen astiaan ja hölskyttele aina kaapilla käydessäsi. Valmis muutaman tunnin päästä.


Sitten Sloppy Joe.
Pilko pannulle yksi paprika, sipuli, pari valkosipulin kynttä ja 5-6 aurinkokuivattua tomaattia ja kuullottele tomaattien öljyssä.
Mausta. Minulla oli chilitahnaa, piripiriä, mustapippuria ja suolaa.


Lisää tetra (500 g) tomaattimurskaa ja pari, kolme reilua kourallista punaisia linssejä. Anna muhia pienesti kuplien. Lisää vettä jos tarvitsee, mutta muhennos saa olla paksuhkoa.


Jotta Joesta tulee Kale, pilkoin neljä isoa lehtikaalin lehteä. Enempikin olisi helposti mennyt täytteeseen, mutta ainakin näin tämä upposi ennakkoluuloiseen nuorisoon. (Ensi kerralla sitten enemmän...)


Kun linssit ovat kypsiä niin täyte on valmis. Lisää vielä kunnon kourallinen tuoretta persiljaa ja tarkista mausteet.


Täytettä pitää olla reilusti. Ei se muuten ole Sloppy..
Minä en muita lisukkeita tahdo kuin salsaa ja paljon HölskySipulia alias Onion Splash..
Ja tietenkin lehtikaalin lehti ;)
Tämä satsi riittänee neljälle sloppylle :)


Sämpylät oli tällä kertaa Lidlin rustiikkiset.


Sitten vain ääntä päin..



Niin hyvää ettei raski olla sloppy... ;D




maanantai 13. heinäkuuta 2015

Betonipuro


Viime syksynä pistin suihkulähteellä ranttaliksi. Mylläsin minkä jaksoin.




Onneksi jaksoin.. Ihan tällaiseksi ei maisema jäänyt syksyllä.. Keväällä oli helpompi aloittaa uusin suunnitelmin.


Vähän hahmottelin puron kulkua


ja kaarisillan paikkaa. Eipä muuta kuin hommiin!!
Ensin tehtiin kaarisilta ja sitten nostettiin se syrjään... :D


Hiekkaa pohjalle.


Lammikolle kuoppa ja verkkoa reunoille.


Nii joo.
Päätettiin tehdä puro ja allas betonista. Vaihtoehtona oli allaskumi, joka tuntui turvallisemmalta ratkaisulta. Ajateltiin kuitenkin uskaltaa betonin kanssa... Se on nätimpää kuin musta kumi ja tuli edullisemmaksikin.
Sillä asenteella, että sitten paikataan jos murtuu talven aikana. Nothing lasts forever!


Oliskohan näitä menny peräti neljä..


Aloitin muokkaamalla pienemmän altaan veden tuloa varten.
Jottei lopputulos olisi liian "sadevesikourumainen" koetin tehdä kivien avulla pieniä puroja, lammikoita ja putouksia..


Toiseen päähän tuli sitten isompi allas.


Välissä putouksia


ja tiukka kurvi.


Muutama päivä betonin kuivattelua ja kastelua.
Sitten silta paikoilleen ja pumppu sillan alle.


Lasipullo paikoilleen ja pumpusta letku pulloon.


Hyvin lirittää alas asti. Matkalle jää pieniä poukamia joissa linnut on tykänneet rypeä :)




Sittempä jäätiin vartoomaan miten kasvillisuus asettuu ja peittää  puron reunoja.


Ihan hienosti minun mielestä.




Kurjenmiekat näyttäisivät eniten kärsineen siirtelystä, mutta jospa ensi vuonna...


Meille ilmaantui oma Jurassic World...


Puron reunat on jo nyt häivyttynyt mehikasvien avulla suht hyvin :)


Kuunliljat villiintyi ihan tosissaan..


ja kurjenpolvi kurkottele toiselle puolen.


Buddhakin vaikuttaa iloiselta...