Ja toisena päivänä hän loi loimen..

Ensimmäinen viikko takana ja se on mennyt kuin yleensäkin työn aloitukset menee. Tutustumalla taloon ja ihmisiin. Etsimällä koko ajan kaikkea ja kyselemällä alituiseen kaikesta. Jos kaksi suurinta stressin aiheuttajaa ihmisillä on muutto ja ero, niin työpaikan vaihto on varmasti top-vitosessa. Pieni stressi on kuitenkin pelkästään hyväksi. Kun ei tässä sen suurempia stressin aiheita ole :)
Onneksi ihan kylmiltään ei tarvitse aloittaa, pohjina on puoli vuotta toisessa kässäkeskuksessa. On ns. hajulla, mutta silti ei ole hajuakaan.. Jos ymmärrättemitätarkoitan..
Ihmiset kässäkeskuksella ovat olleet mukavia ja pöytä koreana. Saavutettuja kurveja voi tätä menoa karttua lisää..
Matkatkin ovat menneet jouhevasti kireistä pakkasista huolimatta. Ensimmäisenä päivänä aamulla pyrytti mahtavasti, mutta pääsin lähtemään kaikessa rauhassa. Ihanan valoisaa jo aamusella. Ja pakkasen huurruttamat maisemat vangitsevat katsetta ihan liikaa. Tekisi mieli pysähtyä keskelle tietä valokuvaamaan.. 

Hopsi on työn alla ja pitää palauttaa kuun loppuun. Eli kirjataan paperille suunnitelmia. Mitä jo osaan ja mitä pitää opiskella.
Olen opetellut liikkeessä hintoja, missä mitäkin sijaitsee, kassasysteemiä, muita systeemeitä..
Kässäkoululaisiin jo tutustuin pikaisesti. Pienten ryhmän kanssa aloimme tekemään keppihevosia. Hauska nähdä millaisia Histamiineja syntyy..
Alkusolmuja olen vedellyt lähes päivittäin ja toisena päivänä loin loimen. Ihan pikkaisen. Mutta kuitenkin. Enkä saanut aikaiseksi grande solmua, vaan ihan oikean loimen. Hyvin pienen, mutta kuitenkin...
Työn alla on uusimmasta Novitan lehdestä miesten huppupipo. Sitä ennen virkkasin näytille kassin. Siihen tuli kivat helmikahvat :) 

Ensi viikolla on ystävänpäivä ja teemana koru fimo massasta. Tehtiin malliksi muutamia helmiä. Simppeleitä, kaksivärisiä juttuja. Helppoa ja hauskaa. Niin hauskaa, että toin massaa kotiinkin ja tyttären kanssa ollaan tänään pyöritelty koruja ja muuta mukavaa.

Pumpuliinassa on pajunäyttely. Kuvia ja teoksia Syvälahden Pajutilalta.

Nämä kissat ovat aivan ihania!!
Jos tänä keväänä saisin aikaiseksi hakea muutaman pajuntaimen valurautapataan. Punottu pajupuu on ollut ajatuksissa jo monta vuotta.. Pajusta joskus tein pieniä juttuja, mutta se ei oikein sopinut hipiälleni. Kädet alkoivat kutista. Mutta jotain pientä voi taivutella sillointällöin.