Hear no evil...

Täällä kuva iloisesta betonimöykystä viime juhannukselta. Suurieleisesti sitä buddhaksi nimittelin.. Vuodenpäivät piti mennä että projekti eteni.
Projekti on ollut myös suuresti riippuvainen kulloinkin menossa olevista remonteista. Nyt tarvittiin kellarissa saneerauslaastia, joten hivutin sieltä sankollisen takapihalle.
Kertakäyttöhanskat käsiin ja aloin saneerata..

Jossain vaiheessa tajusin ottaa avuksi kaksi veitseä. Sain näiden "lastojen" avulla sileämpää pintaa. Kertakäyttöhanskat tarttuivat rosoiseen betoniin ja reikääntyivät.

Betonivaiheessa buddha lysähti hieman kasaan, joten siksi pää on muuhun kroppaan nähden tosi iso.
Ongelmana sormet ja varpaat.
Sormet sain jotenkin muotoiltua, mutta varpaat... Olisin halunnut muotoilla pulleroiset jalat ja varpaat, mutta jalkaterä oli mittasuhteiltaan valtava muuhun kroppaan nähden. Ajattelin laittaa buddhalle maiharit jalkaan...

No, mahaa isommaksi ja viitta ylle..

Saneerauslaasti loppui kun huomasin unohtaneeni jotain..

..KORVAT!!! :D

Eli odottelen seuraavaa kertaa kun saneerauslaastille on käyttöä ja käyn kauhaisemassa kaverille korvat. Ja jotain noille jaloille tarttis. Ja... Katsotaan nytten..
Loppukäsittelynä on hionta ja mies lupasi maalata puutarhabuddhan. Valkoinen vaikuttaisi kivalta.. Voisi tietysti pronssinenkin...

Muutama kesäkuva tiluksilta :)

Pöytäliinaongelma ratkaistiin virkatulla matolla. Räsymattoa hain, mutta kaikki likaisena..

Ihania kiireettömiä aamuja... Seurailen suihkulähteessä kylpeviä pikkulintuja ja herättelen itseäni pressokahvilla.

Eräs hieman isompikin vierailija on..

Meidän pihaVares. Se päästää jo kosketusetäisyydelle ja käy päivittäin vaihtamassa kuulumisiaan. Ei raaku vaan kurnuttelee jännästi.. Tekee välillä -ei niin kivoja juttuja- mutta koska on ahkera hätyyttelemään räkliä niin katson sormieni lävitse.

Miekkaliljat kukkivat tänä kesänä kauniisti ja pitkään. Kun etummaiset alkoivat rupsahtaa aukesi taaemman puskan kukat.

Uimarannalla koukkuuni pyrähti sudenkorento.