Kulttuurihuivi

Jokunen viikko sitten tein näytön, jossa oli yhdistettynä kaksi aihetta: kulttuurilähtöinen valmistaminen ja asiakaslähtöinen valmistaminen.


Kulttuuriin kuului
-suunnittele ja valmista yläsavolainen kaula-asuste
-käytä kulttuurilähtöisiä työmenetelmiä, välineitä sekä perinteisiä materiaaleja, jotka soveltuvat myös nykyisiin tuotteisiin
-hanki tuotteesta myös kulttuurista tietoutta, jota käytät esitteessä
-tuotteesta tehdään tarkka käsityöpaketti, joon laadit kirjallisen työohjeen
-hinnoittele paketti

Asiakaslähtöiseen kuului
-valmista suunnittelemasi laadukas taloudellinen tuote
-noudata sovittuja työaikoja
-valitse tuotteeseen soveltuva materiaali - keskustele asiakkaan kanssa ja hyväksytä materiaali hänellä
-huomioi tuotteen mittasuhteet ja muoto
-huomioi tuotetta valmistaessasi tehdyt sopimukset, tekijänoikeudet ja tuotesuojalaki
-huomioi työturvallisuus, muut työyhteisön jäsenet ja työympäristö


Asiakaslähtöisessä valmistamisessa oli tilauksessa tekemisen paketti. Aiheena huivi, mutta laajemmalla skaalalla, eli monikäyttöinen huivi - kaula-asuste.
Kulttuurilähtöisessä työhön piti yhdistää Ylä-Savolainen tunnettu nainen ja muutenkin hakea asustetta sitä kautta. Mutta tehdä kuitenkin asuste nykyaikaan sopivaksi.

Aloin etsimällä tietoa ja kuvia Ylä-Savolaisista merkkihenkilöistä ja tiirailemalla perinteisiä kaula-asusteita niiltä ajoilta. Ylivoimaisesti useimmin kuvissa näkyi perinteinen huivi... Kietaistuna olkapäille tai siitä vielä vyötärön ympäri.
Siitä lähti ajatus huivista, jota voi käyttää tuubina, huivina, hartialämmittimenä ja vaikkapa lanteille kietaistuna.. Ja milläköhän tekniikalla?
Kirjastossa riehuessani näin kuvan mielenkiintoisesta pinnasta, joka oli tehty virkkaamalla. Tekniikan nimi "tähtivirkkaus" jäi mieleeni.
Kun googlettelin löysinkin DROPSilta ohjeen ja videon!! Aloin heti kotona kokeilemaan Isoveli-langalla.

Muutaman yrityksen jälkeen tuloksena oli tuo pertoolin värinen tilkku. Koukulla nro 7 sain tulokseksi pehmoista ja löysää..
Minä sitten laukkaamaan asiakkaan luo ja kyselemään mielipidettä ideasta ja tilkusta. Tultiin tulokseen että tehdään ohkaisemmasta jotta laskeutuisi paremmin ja koska Isoveli-lankaa ei löydy valikoimasta. Muuten sain ajatukselle ja tekniikalle OK:n.

Tein kokeiluja eri materiaaleista joita löytyi työpaikan valikoimista.
Nuo yläkuvan vihreät ovat villalankaa vyyhdiltä. Isompi tilkku on tehty kaksinkertaisesta ja pienempi yksinkertaisesta. Ja kaikki seiskan koukulla. Halusin että jälki on pehmoista ja joustavaa.
Sain ok:n tuolle kaikista ohuimmalle versiolle. Lankaa vielä mietittiin..

Tässä lisää kokeiluja Lanet-langalla, joka on 100% merinovillaa, konepestävä ja erittäin pehmoinen. Eli sopisi hyvin nykypäivään. Väriksi sovittiin se mitä valikoimasta löytyy riittävä määrä.
Sain sillekin OK:n.

Siten aloin miettimään asusteen mittoja ja muotoja ja miten ne tekisin. Tilkkuja kertyi kun kokeilin kavennuksia, lisäyksiä, lyhennettyjä kerroksia...  Niihin en löytänyt ohjetta mistään ;)

Valmista mallia ei tarvinnut/saanut tehdä ennen kuin näytössä. Toisaalta hyvä koska en millään olisi ehtinytkään. Toisaalta huono koska arvioimme väärin näyttöön tarvittavan ajan... Ja jälkiviisaana ajatellen myös valmisteluihin olisin tarvinnut enemmän aikaa.
Samalla mietin ja hain ideaa miten teen tuotteelle tarinan. Eli yhdistän sen Ylä-Savolaiseen merkkihenkilöön. Tämä tuotti ehken enemmän päänvaivaa kuin tekniikan haltuunotto. Sain materiaalia mietinnän avuksi, mutta kun ei ota kipinää niin ei ota...
Päivät kuluivat töissä kiireen merkeissä. Kotona (ja mm. messumatkalla) tein kokeiluja ja kävin kirjastossa plaraamassa kirjoja. Googletellessa loppuivat hakusanat..

Sitten tuli mieleeni naisten päivä. Siitä lähdettii Ylä-Savolaisiin naisiin ja se tarkentui Lapinlahdelle (täällä juttua ensimmäisestä huivituksesta).
Vaikka Liisa onkin Juhani Ahon luoma mielikuvitushenkilö, innostuin tästä. Tavallaan se kattaa suuremman skaalan naisia, kuin jos huivi yksilöityisi yhteen henkilöön (myönnettäköön, että mietin myös Minna Canthia).

Kertasin Rautatietä, naistenpäivää ja kaikkea muuta mistä arvelin saavani ajatusta näyttöpäivän työtä varten. Muutamia otteita kirjasta kirjoittelin paperille ja tulostin myös lehtileikkeet.
Hommasin nappeja, koska huivin kiinnitystä oli mietitty myös napeilla. Niiden lisäksi keräsin kaikki paketissa tarvittavat tavarat. Ihan hyvää treeniä tähän oli Pöllö-laukku paketin suunnittelu, tekeminen ja kokoaminen.

Näine kimpsuinekampsuineni menin tekemään näyttöä 22.-23.4. Aloinkin heti koukkuamaan. Kirjoitin samalla ylös silmukkamääriä ohjetta varten.

Päivän kuluessa huomasin, että tiukille menee ajan kanssa!! Olin kuvitellut saavani huivin ensimmäisenä päivänä niin pitkälle, että seuraavaan päivään jäisi korkeintaan viimeistely ja voisin käyttää koko päivän ohjeen ja teeman miettimiseen sekä ylöskirjaamiseen. Katinkontit..

Vaikka tein illalla kotona muutamia kerroksia lisää (kyynärpää ei antanut periksi enempään) niin huivista tuli liian kapea. Eikä ollut ainoa asia mikä meni plörinäksi..
Nuo alahelmaan tulevat kolmiot tein, jotta huiviin tulisi hieman nykypäivää, elikkäs tahtoo sanoa "modernimpaa ilmettä". Ja mielestäni nuo myös keventävät.. Ehken parasta koko lopputuloksessa?

Huivin lopettelu ja kolmiot veivät pitkälti toista näyttöpäivää, joten ohjeen kirjoittamiseen ei jäänyt tarpeeksi aikaa. Kirjoitin vain muistiinpanoni selkokielelle.
Eli siinä meni myös työn liittäminen kulttuurilähtöiseen valmistamiseen.
Myöskään ohjeen kuvan ottamiselle ei jäänyt aikaa.
Tässä vaiheessa olin kutakuinkin varma että kulttuurilähtöinen valmistaminen ei mene läpi koska siitä puuttui olennaisin osa. Meni se kuitenkin ja sain peräti H2.
Toinen osio meni samoin arvosanoin. Siinä sainkin hyvää oppia tilaustyön tekemisestä.
Itsearvioinnin tein tietenkin huomattavasti paremmin arvosanoin ;)

Tarkoituksena olisi vielä saada valmiiksi asti koko paketti.. Jossain vaiheessa?

Monta asiaa viisaampana (tulevia näyttöjä varten) käärin huivini rullalle ja läksin kohden seuraavia haasteita ;)