Mitäpä sitä ei jälkikasvunsa eteen tekisi...
Poikani pyysi minua tekemään hänelle penkkarinaamaria. Näytti kuvia hymyilevästä kuu-ukosta jolla aurinkolasit.
Noooooo.... okei sitten kaitpa se onnistuu. Mutta mikä ihmeen äijä tämä on???
"Se on vanha mäkkärin maskotti." Niin että mikä?!?! Pyydät sitä sitten ihmiseltä joka boikotoi Mäkkäriä... No... mitäpä sitä ei...
Tässä yksi kuvista joita sain "malliksi".. Hakusanalla Mac Tonight löytyy netistä hirmuisesti lisää.
Tein rungon verkosta. Alkuun se vaikutti hyvältä idealta mutta jälkeenpäin olen miettinyt että pahvi olisi ehkä ollut kevyempi vaihtoehto. Ainakin naamari on nyt tou-del-la kestävä!
Sitten liisteriä ja sanomalehteä. Monta kerrosta. Aukon kohdalla myös hieman sisäpuolelle.
Sen jälkeen tein paperimassan.
Minulla oli munakennoja ja sanomalehteä. Keitin lionneen paperimössön ja vatkasin sähkövatkaimella. Liiat vedet pois ja tein taikinaksi liisterin ja liiman kera.
Tämä oli kyllä mukavaa tekemistä..
Ensin se kyllä muistutti enemmän buddhaa.
Mutta lisää massaa kuivattelua, lisää massaa, kuivattelua...
Suun kohdalle tehtiin aukko ja aukkoon laitettiin kaksinkertainen pala mustaa kärpäsverkkoa. Pystyi vähän näkemään eteensä.
Alkoi siinä' pikkuhiljaa olla samoja piirteitä.
Kiire tuli lopussa olisin vielä muokannut... Kuvittelin selviytyväni urakasta paljon nopeammin ja lykkäsin aloittamista liikaa. Poika kyllä hoputti parhaansa mukaan. "Joko se on valmis?" kuului joka päivä..
Tämän osuuden poika hoiti itse. Laittoi pintaan lasikuitua.
Tässä näkyy sisukset.
Laitoin pehmikkeeksi kuplamuovia, jonka kiinnitin jesarilla. Verkossa oli joitakin teräviä kohtia joten näin suojattiin kasvot.
Maalaus.
Aurinkolasit. Kiinnitettiin ne kuumaliimalla.
Penkkariaamuna 💓
Siellä se minun pieni poikani..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti