sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Mitä se on puuhannut..

On ollut hiljaista tällä rintamalla kun on saanut juosta pitkin pihaa lapio kourassa. Olen ehtinyt toteuttaa osan ideoistani ja ajatuksistani, joten tässä tulisi pläjäys viherpiiperrystä. Eikä aina niin kamalan piiperrystäkään. Monta neliötä olen lapioinut nurmikkoa kompostiin ja kärrännyt kompostista multaa tilalle. Kiertokulkua.. Miten ihanaa :)


Aloitetaan kasvihuoneesta.
Keväällä kaivoin kurkuille oman maapenkin. Nyt he ovat istutettuina, narutettuina ja katettuina. Ei tarvitse kuin kastella ja odottaa..
Ja samettikukkasia istuttelen vielä penkin reunaan!


Ja samassa kasvihuoneessa kurkkujen kanssa kasvatan tomaattia kuten aikaisempinakin vuosina. Eivät ole riidelleet..


Tomaatit narutettuina. Kovin matalia vielä. Kuten basilikatkin.. Ei ole mullehetikaikkinyt hommaa :)
Tomaattia on paljon! Itsellä oli muutama amppelitomaatin taimi ja sain pensas- ja runkotomaattia. On vielä sijoitteluhommia kunhan nuo vielä ruukuissa olevat kasvaa..
Basilikaa löytyy punaisena, sitruunaisena ja tavallisena.


Chilit ja munakoisot.
Munakoiso on niin ihana ja helppo. Viimeksi herkuteltiin minimunakoisolla, nyt tavallinen.
Ja chili.. on chili :)


Ja nyt opiksi kaikille kerron miten onnistuin tappamaan viime keväänä istutetun Zilga rypäleen.
Kesä meni auvoisasti ja rypäle kasvoi kohti kattoa. Syksy saapui ja kun ulkona kylmeni minä lopetin Zilgan kastelun.
Ääääää -> virhe! 
Kasvihuoneen ilmasto ei ole sama kuin ulkopuolella. Ja vaikka olin/olen istuttanut viiniköynnöksen maahan niin ensimmäisenä syksynä juuret eivät ole kasvaneet riittävästi saadakseen tarpeeksi kosteutta. Eli keväällä odotin turhaan silmuja koska olin kuivattanut köynnöksen :( Viisastuin taas..
Ja nyt meinaan myös muistaa viiniköynnöksen leikkaamisen!!


Bataatti joutui ulos. Isot laastipaljut ovat turhan matalia bataatille. Toivoisin saavani tänä vuonna suorempia bataatteja..


Nyt kun päästiin bataatin kautta pihalle niin mennään etupihalle.
Suklaakirsikkapensas tässä päädyssä ja kääpiöivä omenapuu toisessa. Välissä on palava rakkaus, ruusukvitteni ja sipuleita joista ei vielä näy kuin pieni vihreä hattu.. Tiikerinliljaa, miekkaliljaa.. Reunuskasveiksi laitoin viinisuolaheinää ja meiramia. Mielessä huvi ja hyöty..


Tässä näkyy edellisessä kuvassa hallaharsoon verhottu kumpare.
Heinäkatteen alla on nurinpäin käännettyjä nurmituppoja, kompostimultaa ja hevonkukkua. Katteessa kasvaa kesäkurpitsoita ja maissia. Heinäseipäiden alla maa-artisokkaa. Heinäseipäisiin virittelen narut tukemaan artisokan kukkasia. Päivänliljaa näkyy oikealla. Huvi ja hyöty..



Jouduin kaivelemaan mustikat pois kuusipuiden välistä minne ne fiksuna istuttelin. Kuuset kasvaa aika haipakkaa..
Pilkoin muutaman turveharkon ja kippasin kompostimultaa mustikoille kasvualustaksi. Suurta mustikkasatoa en tälle vuodelle odota tuon siirto-operaation vuoksi, mutta toivottavasti viihtyvät nyt paremmin. Reunamille on metsämansikka levittäytynyt kiitettävästi. Kaikki saaneet alkunsa pojan tuomasta yhdestä taimesta :)


Tässä vähän kokonaisuutta talolta päin.
Etummaisessa penkissä on mm. runkoruusuja ja sormustinkukkaa. Penkki vielä kasvaa ja muuttaa muotoaan sillä tämän ja vasemmanpuoleisen penkin väliin tulee.. jotain ;)


Unkarin syreeni on ^ penkin vieressä ja tämän keväisestä rajusta leikkaamisesta huolimatta kukkii komeasti.
Orvokitkin viihtyvät pölkyssään.


Tässä ehkä kevään odotetuin kukka!
Sain viime vuonna ISON omenapuun jolla ei ollut suurensuurta juuripaakkua mukana. Olen jännittänyt omenapuun kohtaloa.. Näpläsin silmun auki ja kyllä siellä elämää oli vaikka eivät suostuneet avautumaan. Ennen kuin tällä viikolla. Huraa, se elää.. Lehdenpaljoutta, saati kukintaa ei paljoa ole, mutta ihana ja iso puu on elossa :)


Suuren ja hiljaisen omenapuun vieressä on penkki minne istuttelin harmaamalvikkia, pikkusydäntä ja ruohosipulia. Mielessä huvi ja hyöty..


Täällä myös huvi ja hyöty. Uskolliset raparperit ja lipstikka.


Täältä päästään takapihalle. Pajuportti alkaa olla jo aika tukeva. Tukea ei kuitenkaan vielä voi poistaa. Pari vuotta kun vielä kieputtelen oksia niin metallirungon voi jo ehkä poistaa.




Pujotellaan ja letitellään.. Pieni polku suihkulähteen taa.


Suihkulähde lirkkii ja pihlaja kukkii.
Tunnelman pilaa (?) oranssikahvainen fiskars..


Ihan pieni ja kamala kuva.. Päänvaiva, tikku silmässä.. Siivottiin tästä räntsähtänyt ja villiintynyt vuorenkilpi penkki pois ja tilalle laitoin rohtoyrttiä ja yllätyskasvia (en muista nimeä, mutta on myös sinisenä kukkiva) sekä reunimmaiseksi vuorenkilpiä. Koristerapaprperi jäi paikoilleen.
Tarkoitus olisi saada vaja piiloon, joten joku köynnös olisi vielä hankittava.
Jospa saisin syksyllä aikaiseksi ennen-jälkeen kuvia..


Tässä kevättähtämö ja unikko. Kevättähtämön alla odottavat liljat vuoroaan..


Tämäkin penkki odottelee. Tarha-alpi alkaa kukkia heinäkuussa. Nyt pitäisi tulikellukan kukkia, mutta kukinta on tänä vuonna ollut varsin vaatimatonta.
Tarha-alpin jälkeen kukkii kultapallo. Leikkaan juhannuksena kultapallot alas. Eivät ole kukkiessaan heti pitkin pituuttaan.. Syksyn viimeinen kukkija on tarhapiisku.
Grillikatoksen päädyssä on vielä keltaisena kukkiva kärhö. Kukkii loppukesästä niin on vielä aika vaatimattoman kokoinen.
Grillikatoksen toiselle puolen istutin kirsikkapuun ja tein nauhuspenkin.


Meidän pihan kapinallinen on siperian unikko.


Tupsahtelee siellä sun täällä ja harvemmin kukkapenkissä. Joskus minä sen sinne istutin :D
Eipä ihme että se on minun lempikukkiani.


Ja pajupallopuu. Taivuttelen latvaa palloksi. Laitoin uudet vyötteet ja samalla taivuttelin uusia alkuja vyötteen alle kuolleiden pajujen tilalle.
Pajupallokin voi hyvin. Pääsen syksyllä taivuttelemaan palloon paljon lisää oksia.


Kasvihuoneen päädyssä on tämä valtaisa punaviinimarjapensas! On todellakin valtava! Ainakin kaksi metriä korkea ja olisikohan halkaisialtaan kolme, neljä..? En ole mitannut, mutta joka vuosi jaksan ihmetellä tämän puskan elinvoimaa.
Sai keväällä uuden, metallisen tuen. Muutoin emme ole tehneet pensaalle kymmeneen vuoteen muuta kuin poistaneet satunnaisesti muutamia lahoja oksia. On se hurja..


Kuvan nimi on "viimeinen ateria".
Niin kauniita kuin ovatkin niin näitä on litistynyt tänä keväänä paljon. Uusi tulokas jota ilmankin olisin pärjännyt. On toiminut myös innoittajana monen ryteikön raivaukseen..


Täälläpä puuhastellessa, katsellessa, miettiessä ja suunnitellessa se nuoruus menee.. Kiva kun olit mukana pihakierroksella, otetaan syssymmällä uusiksi :)


2 kommenttia:

  1. meillä on niin paljon itikoita että välttelen ulosmenemistä kaikin mahdollisin tavoin. sit hirvikärpäs huppu päässä hikoilen siellä jos on ihan pakko. pyöräillessäki pitää semmosta vauhtia polkea että jää mummot jalkoihin :D haha..

    hyvältä näyttää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kamala! Otan osaa hirvikärpästen johdosta!! Ei varmaan riittäisi hermo puuhastelemiseen jos lauma pörräisi ympärillä...
      Täällä vain itikanruojat kiusana ja niitäkään ei ole nyt hirveänkamalasti ollut. Ja alkukesä on hyvää maanmuokkausaikaa kun niitä ei ole juuri ollenkaan :)

      Poista