Ja 10 000 kurkkauskertaakin napsahti juuri rikki. Toivottavasti olette löytäneet kivaa, hyödyllistä, huvittavaa, mukavaa luettavaa rakkaat kurkkijat ♥ Jättäkäähän kommentteja reippaasti!
HuuHaaPuuHaan pää oli jo kerran pölkyllä, mutta huuhailu jatkuikin entistä enemmän höyrähdellen ja tuunaillen *virn*. Mikäpä oudon tappais..
Sen huomasi myös -mukailkeä- vatsavirus, joka vei minut liki viikoksi sängynpohjalle. Kaksi yötä kirjoitin testamenttia sappea oksentaessani. Ei sitä omaisuutta niin paljon ole, mutta kun ei ikinä päässyt alkua pidemmälle kun iso luuri kutsui..
Ei auttanut Pyhä Bifiduskaan, joka on lomaillut jääkaapissa maitotilkassa. Ehkä vaaditaan enemmän kuin parin viikon hörpyt bifiduksesta saavuttaakseen rautavatsan?? Jatkan uskollisesti Asidofiluksen viitoittamalla tiellä kohti Pyhän Bifiduksen suomaa lepoa..
Vatsasta puhenollen, ei ollut ihan hirveää-kamalaa viettää joulu nestepaastolla (oksentaessa paloi kurkku sappinesteistä :p joten syöminen oli hiukan epämukavaa..). Olo on nyt melkoisen hyvä ja suklaalakkoni loppuessa ei ole tullut vedettyä övereitä (kyllä, seinässä on rasti!).
Itseasiassa annoskoko on melko pieni ja ei edes ole alituista mielitekoa ruokaan, saati suklaaseen. Tosin kaikki ruoka maistuu erinomaisen hyvälle! Ensimmäinen omena oli taivaallinen. ♫♪♪♪♫"Et syödä omena voi olla niin juhlavaa."
Kun makustelin asiaa, niin muistin aikaisemmat oikeat paastoamiseni ja olohan on liki sama. Tästä pääsinkin ajatukseen, että jotta koska kun jos vaikka kuin kunnes ottaisikin pikkupikku paaston tässä kevään korvilla ;) Pidämme ajatusta yllä..
Mutta vielä ehtii tuunaamaan!!
Nyt kajosin kansamme pyhimpään, eli voihin.
Voihan on hyvää. Voilla leivottu. Naminami! Voilla on tehty pyhäpäivän kakut ja paakkelsit. Mutta kyllä minulla on arkena voiton päivä. On suolaisissa leivonnaisissa suuhuni turhan tuhtia kamaa. Hapokasta kenties..
Olenkin siis margariinipimu. Jo ammoisista ajoista on pöydässä ollut Flora. Ja teini-iän kynnyksellä jääkaappiimme osasi leijailla myös Keiju. Melkein sai nuoren kapinallisen kyyneliin herkällä rasiallaan (Tämä tarina johtaa Vaasaan asti ja toveri anarkistin vanhempien kauniisti kattamaan aamiaispöytään...)..
Asiaan!!!
Eli siis nautin margariinini siinä missä kanssamatkustajakin. Vaikkakin mieluimmin juoksevassa muodossa ja harvemmin leivän päällä. Enkä usko margariiniteollisuuden ja P.Puskan juonineen yhdessä kansantalouden eikä kansanterveyden eduksi. Eniten tulee kuitenkin käytettyä öljyä. Vaihdellen laatuja käyttötarkoituksen mukaan.
Ja tämän pitkän alustuksen ja ennakoivan puolustuspuheen päätteeksi tuunaan voin...
Ensin survoin 250g huoneenlämpöistä voita sauvasekoittimella vaahdoksi. Otin voin pehmetessä sekoittimeen pääksi vispilän ja vatkasin hieman lisää. Sekoitellen lisäsin 2dl kylmäpuristettua rypsiöljyä ja desin kylmäpuristettua oliiviöljyä.
Jos käyttää voiöljyä paistamiseen, niin ei välttämättä kannata laittaa kylmäpuristettuja öljyjä. Rypsiöljy kestää kuumennuksen, mutta oliiviöljyä ei kylmäpuristettuna suositella kypsennykseen. Ja öljyinähän voi käyttää vaikka avokadoöljyä ja auringonkukkaöljyä. Mielikuvitusta ja makumaalausta mukaan!
Kun seos on tasaista, sen voi siirtää kannelliseen astiaan jääkaappiin viilentymään. Sieltä voikin sitten helposti raapaista uunista tulleen sämpylän pintaan kivan makunokareen. Levittyy hyvin ja on erinomaisen hyvää.
Säilytä kylmässä ja tee vain sen kokoinen satsi kun saat noin viikossa menemään. Tässä ei ole säilöntäaineita!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti